Nanun koulu peruskorjattiin vuonna 2011, ja pian se puretaan sisäilmaongelmien vuoksi – oliko katastrofin syynä liian voimakas ilmastointi?

Nanun koulun tapaus on monen veronmaksajan silmissä fiasko, josta Rauman kaupunki nyt haluaa ottaa opikseen. Länsi-Suomi pyrki selvittämään, missä mentiin vikaan.

”Nanun remontti hyväksyttiin”, kertoi Länsi-Suomen otsikko 3.8.2011. Peruskorjattu koulu saatiin käyttöön vuoden remontin jälkeen. Hintaa urakalle kertyi kuutisen miljoonaa euroa.

”Nanusta löytyi kosteusvaurioita”, luki pääuutisen otsikossa vain kuusi vuotta myöhemmin (LS 30.8.2017). Muun muassa seinistä löytyi mikrobi- ja kosteuspitoisuuksia, jotka saivat kouluväen oireilemaan.

Viime syyskuussa kaupunginhallitus päätti, että Nanun koulu puretaan (LS 4.9.2018). Peruskorjaukseen saatua valtion tukea pitää palauttaa miljoonan verran, ja purkukulujakin kertynee satoja tuhansia.

Länsi-Suomi pyrki nyt, liki kahdeksan vuotta peruskorjauksen jälkeen, saamaan vastauksia monen veronmaksajan mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Mikä ihme meni vikaan? Entä mitä voitaisiin oppia, jottei vastaavaa enää pääsisi tapahtumaan?

Ilmastointi liian voimakas?

Peruskorjauksen pääurakoitsijana toimi YIT-Rakennus Oy. YIT:n vastaavana mestarina työmaalla työskennellyt Jarmo Ruohonen epäilee, että remontin yhteydessä uusittu ilmanvaihtojärjestelmä osoittautui liian tehokkaaksi vanhoille rakenteille.

– Jos neljäänkymmeneen vuoteen ei ole mikrobiongelmaa seinissä havaittu, ja muutaman vuoden päästä remontista sellainen tulee, silloin joku on perusteellisesti muuttunut. Epäilen liian voimakasta ilmastointia, nyttemmin jo eläkkeellä oleva Ruohonen sanoo.

– Alipaineinen ilmastointi repii korvausilmaa seinien heikoista kohdista ja huonosti tuuletetusta kellarista. Kun kellarista tullut pahanhajuinen ilma leviää luokkiin, syntyy epäily homeesta, kuvailee Ruohonen.

Rauman kaupungin rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen myöntää, että ilmastointi saattaa olla ainakin yksi osatekijä.

– Yksi kuntotutkimuksen tuloksista oli selkeästi se, että ulkoseinät eivät ole tiiviit. Ja samalla ilmanvaihtotehokkuus on remontin aikana kasvanut. Ajan kanssa se on voinut aiheuttaa ongelmia, Salminen sanoo.

Salaojat jäivät tietoisesti tekemättä

Osittain rinteessä sijaitsevan rakennuksen yläpihalle ei peruskorjauksen yhteydessä myöskään uusittu salaojajärjestelmää. Rakennuksen suuntaan valuvasta sadevedestä ilmaisi huolensa jo remontin aikana urakan sähkötöitä johtanut Åke Vastavirta.

– Remontin aikana ja vielä sen loputtuakin C-siiven ilmastointikonehuoneeseen valui seinässä olevasta poreesta sadevesi sisälle. Suurin syy siihen on se, että yläpihan salaojitusta ei tehty kuntoon, Vastavirta väittää.

Vastavirran roolista mielenkiintoisen tekee hänen aktiivisuutensa kunnallispolitiikassa, jonka hän tosin viime vaalikauden jälkeen on jo jättänyt. Remontin aikaan hän kuitenkin istui muun muassa kaupunginhallituksessa.

Vastavirta kertoo myös tuoneensa työmaalla havaitsemiaan ongelmia esiin eri päätöksentekoelimissä.

”Tärkeintä olisi saada selville, mikä nämä ongelmat on aiheuttanut, jotta vastaavia tapauksia ei sattuisi enää. Budjetti ei kestä montaa tällaista.”

– Asiasta tiesivät ainakin kaupunginhallitus, tekninen lautakunta ja tarkastuslautakunta. Olen kaikkiin niihin nämä asiat vienyt. Mutta suurin lopputulema oli se, että sain haukut siitä, että toin asioita julki ilman valmistelua. Että niin ei saa tehdä, Vastavirta muistelee.

Urakoitsijan ja kaupungin välit kunnossa

Kaupungin teknisen toimialan johtajan Tomi Suvannon näkemys tapahtumista on erilainen.

– Kyllä tämä tieto on silloin työmaalle mennyt. Muistan, että Åkekin taisi ainakin kolmesti ottaa asian kaupunginhallituksen kokouksessa esille, ja viestit ovat menneet eteenpäin, sanoo Suvanto.

Sitä paitsi salaojitukset jätettiin remontin ulkopuolelle tietoisesti kustannussyistä.

– Suunnittelussa salaojitukset ja kosteudenhallinta olivat mukana, mutta kun kustannusarvio nousi jo yli 80 prosenttiin uudisrakennuksen hinnasta, ne jätettiin pois, sanoo Suvanto.

Jarmo Ruohonenkaan ei usko, että yksin salaojitusten puute olisi ongelmien syy.

– Onhan se (rinnettä pisin valuva vesi) ollut rakennuksen ”ongelma” sen rakentamisesta lähtien. Neljäänkymmeneen vuoteen rakennus ei ole siitä oirehtinut sen pahemmin, Ruohonen toteaa.

Urakoitsijan ja kaupungin välit olivat korjaustyön aikana Ruohosen mukaan muutenkin kaikin puolin kunnossa, ja kaikki pyrittiin tekemään ”hyvässä järjestyksessä”.

Yksivuotis- ja kaksivuotistakuutarkastuksissa ei myöskään havaittu minkäänlaisia ongelmia tai urakoitsijan huolimattomuutta.

”Miten voimme parantaa tekemistämme?”

Jarmo Ruohonen toteaakin, että vaikka syyllisiä aina haetaan, ei se tässä tapauksessa vie asiaa eteenpäin mitenkään.

– Tärkeintä olisi saada selville, mikä nämä ongelmat on aiheuttanut, jotta vastaavia tapauksia ei sattuisi tässä kaupungissa tai maassa enää. Kuntien budjetit eivät kestä tällaista, Ruohonen sanoo.

Samoilla linjoilla on Rauman kaupunki.

– Perästä päin on helppo huudella, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Mutta kiinnostavaa on se, miksi ongelmia tuli vasta viitisen vuotta remontin jälkeen. Tapahtuiko remontin aikana jotain, mitä emme tiedä, vai olisivatko asiat tulleet esille samaan aikaan joka tapauksessa, pohtii Tomi Suvanto.

Kaupunginhallitus peräänkuuluttikin jo purkupäätöksen tekemisen aikaan syksyllä, että ongelmista on tilattava ulkopuolinen selvitys. Asia on etenemässä, sillä tilapalveluissa on valmisteltu valtavan asiakirjanivaskan lähettämistä selvityksen tekevälle yritykselle. Kyseessä on sama yritys, joka teki Nanun koulun kuntokartoituksen, jossa kosteusvauriot todettiin.

Kun asiakirjat saadaan perille, selvityksen pitäisi valmistua jopa muutamassa viikossa.

– Meitä kiinnostaa ehdottomasti se, miten voimme parantaa omaa tekemistämme, on se sitten missä vaiheessa projektia tahansa, Tomi Suvanto sanoo.

”Yksi kuntotutkimuksen tuloksista oli selkeästi se, että ulkoseinät eivät ole tiiviit. Ja samalla ilmanvaihtotehokkuus on remontin aikana kasvanut. Ajan kanssa se on voinut aiheuttaa ongelmia.”

Sisäilmaongelmien tietä tuskin käyty loppuun

Nanun koulun peruskorjausta alettiin suunnitella jo vuonna 2007. Noista ajoista moni asia on muuttunut, kun sisäilmaongelmista on 2010-luvulla tullut arkipäivää.

– Nykyään on itsestäänselvyys, että kohteessa otetaan julkisivunäytteet ja tehdään kuntokartoitukset ja kosteusmittaukset. Tuolloin Nanussa ei tällaisia tutkimuksia tehty siinä laajuudessa kuin nykyään, kun oireilua tai ongelmiakaan ei ollut havaittavissa, sanoo rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen.

Yksi sitkeistä väärinkäsityksistä onkin, että peruskorjaukseen olisi aikanaan ryhdytty sisäilmaongelmien vuoksi, ja sitten remontissa epäonnistuttu niiden poistamisessa. Näin ei ole.

Tällaisen tilanteen syntymistä kaupunki halusi nyt välttää, kun purkupäätös viime syksynä tehtiin.

Ulkopuolisten ammattilaisten tekemien selvitysten mukaan Nanun koulu olisi nimittäin edelleen täysin korjattavissa. Purkamiseen kuitenkin päädyttiin, koska joidenkin tutkimusten mukaan jopa 20 prosenttia sisäilmaoireita kokeneista ihmisistä saattaa jatkaa oireilua korjatuissakin tiloissa, vaikka kaikki olisi kunnossakin.

– Onhan tämä meitä tietysti harmittanut. Mutta emme halunneet tehdä sitä virhettä, että korjataan toisen kerran, ja osa porukasta olisi voinut oireilla siitä huolimatta, toteaa Tomi Suvanto.

Nanun tapaus yhdessä muiden kaupungin rakennuksissa havaittujen sisäilmaongelmien kanssa on jo nyt vaikuttanut kaupungin toimintaan. Vastaavia tapauksia pyritään estämään monin keinoin.

– Nyt on käynnissä kaikkien kiinteistöjen kuntokartoitus, jonka pohjalta tehdään PTS:ää eli pitkän tähtäimen suunnitelmaa rakennusten käytöstä, kertoo Kimmo Salminen.

PTS:ien toteutuminen vaatii tietysti myös rahaa, jonka jakamisessa on kyse poliittisesta päätöksenteosta.

– Esimerkiksi tämän vuoden määrärahat ovat selkeästi suuremmat kuin viime vuonna, sanoo Suvanto.

Kaupungilla ollaan realistisia sen suhteen, että sisäilmaongelmia saattaa yhä tulla esiin.

– En näe, ettäkö tämä tie olisi vielä käyty loppuun. Pidän enemmän kuin todennäköisenä sitä, että niitä löytyy tulevaisuudessakin. Mutta ei sen ainakaan pitäisi enää mikään kasvava trendi olla, vaan toivottavasti päinvastoin hiipuva trendi sitä kautta, että nyt pyritään kunnossapidolla ja muulla toiminnalla saamaan parempia tuloksia, muotoilee Rauman kaupungin tilapalvelu- ja liikelaitosjohtaja Seppo Heikintalo.​​​​​

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut