Aurinkoahven on runsastunut Vermuntilassa sijaitsevassa lammessa niin paljon, että SM-tasollakin kilpaillut harppuunakalastaja Mika Karhu sai harppuunoitua useita yksilöitä melko vähällä vaivalla. Vieraskalalajia on levitetty tahallaan ja samalla lainvastaisesti.
Lounais-Suomea riivaava vieraslaji-ilmiö on rantautunut jo Raumalle saakka.
Kyseessä on aurinkoahven, jota esiintyy tämänhetkisen tiedon mukaan noin 40 vesistössä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Raumalta tehty havainto on tiettävästi Satakunnan toinen. Aiemmin lajia on tavattu yhdessä lammessa Huittisissa.Vieraskalalaji löytyi kalliolouhokselle muodostuneesta lammesta Vermuntilasta pari viikkoa sitten.
Paikalla käynyt Edvin Sundman havaitsi erikoisen kalan ja sai sen myös kuvattua. Edvinin isä Jan varmisti asian varta vasten onkimalla.
– Aurinkoahvenet ovat uteliaita ja aika ahnaita, hän kertoo.
Laji ei ole voinut levitä eristäytyneeseen lampeen omin neuvoin, vaan on viety sinne varta vasten suoraan akvaariosta tai toisesta vesistöstä.
Kymmeniä kerrallaan
Kirkasvetisessä keinolammessa kalat näkyvät helposti, minkä vuoksi myös niiden runsaus paljastuu.
Jan Sundmanin ja muun muassa paikalla käyneen luontoharrastaja Tapio Nylundin mukaan aurinkoahventen yksilömäärä on jo hyvin suuri.
– Niitä on siellä lampi täynnä, Nylund sanoo.
Vaikka laji lisääntyy tehokkaasti, niin määrä kertoo, että aurinkoahvenet on kuskattu louhokselle aiemmin kuin tänä kesänä.
Aurinkoahven on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Sen tahallisesta levittämisestä voi saada jopa vankeusrangaistuksen ja isot vahingonkorvaukset maksettavakseen.
Rauman aurinkoahvenesiintymä on kalliolouhokseen keinotekoisesti syntyneessä lammessa. Kyseessä on yksityisalue, minkä lisäksi siellä liikkuminen voi olla vaarallista.
Katse maanomistajaan
Vieraslajilakia valvovat ely-keskukset. Varsinais-Suomen ely sai tiedon Vermuntilan aurinkoahvenesiintymästä Länsi-Suomelta.
Ylitarkastaa Marja Vienon mukaan ely ryhtyy havainnon vuoksi normaaleihin toimenpiteisiin. Niistä ensimmäinen on maanomistajan kuuleminen.
– Laki lähtee siitä, että haitallisen vieraslajin esiintymästä vastaa maanomistaja. Hän joko tietää tai ei tiedä, miten aurinkoahven on lampeen päätynyt.
Vieno huomauttaa, että tässäkään tapauksessa maanomistajalla tuskin on ollut mahdollisuutta kontrolloida, mitä mahdolliset ulkopuoliset ihmiset louhosalueella tekevät.
Usein ely tekee tapauksista tutkintapyynnön, jotka Vienon mukaan tyypillisesti päättyvät esituntaan eikä epäiltyä löydy.
– Kyseessä on kuitenkin hyvin ikävä ympäristörikos, joka aiheuttaa uhkia muun muassa kalataloudelle.
Kallis paukku
Vieraslajien hävittäminen vesistöistä on hyvin hankalaa ja kallista. Riskien vuoksi myrkkyjä ei yleensä voi käyttää, vaan lampi pitää kuivata.
Siinä puolestaan on huomioitava muu lajisto sekä esimerkiksi eläinsuojelulliset määräykset. Kaikki tämä tekee operaatioista kalliita.
Ellei maanomistaja osoittaudu myös vieraslajin levittäjäksi, on häntä usein hankala velvoittaa maksamaan esiintymän hävittämistä – paitsi jos kyseessä on esimerkiksi kunta.
Esimerkiksi Paimion Ankkalammessa esiintyy aurinkoahvenen lisäksi vieraslajikasvi kiehkuravesiruttoa, joka on niin ikään yleinen akvaariolaji.
Kunta on päättänyt tyhjentää lammen vieraslajien poistamiseksi. Operaation kustannusarvio on 250 000 euroa.
Aurinkoahven on runsastunut kalliolammessa niin, että kirkkaassa vedessä voi nähdä kerraallaan jopa kymmeniä yksilöitä.
Ilmoitukset kasvussa
Rauman kaupungin ympäristönsuojelukin kuuli aurinkoahvenesiintymästä Länsi-Suomelta. Ympäristönsuojelupäällikkö Tuija Kailaste ei vielä osaa sanoa, millaisen roolin kaupunki mahdollisesti ottaa asiassa.
– Louhos on yksityisaluetta. Tulemme olemaan yhteydessä kiinteistönomistajaan.
Aurinkoahvenia mielenkiinnosta onkinut Sundman sanoo lajia näyttävän näköiseksi, mutta pitää kuitenkin vieraslajin levittämistä hyvin ikävänä asiana. Hän jopa kutsuu ilmiön aiheuttaneita ihmisiä ekoterroristeiksi.
– Onkohan kyse erikoisuudentavoittelusta?
Aurinkoahvenen eksoottinen ulkonäkö ja viime aikojen uutisointi aiheesta on Vienon mukaan lisännyt esiintymistä tehtyjä havaintoja. Ylitarkastaja kannustaakin tekemään ilmoituksia haitallisista vieraslajeista.
– Vieraslajiportaalissa se onnistuu myös anonyymisti.
Esiintymistä voi ilmoittaa osoitteessa vieraslajit.fi.
Muokattu 25.7. klo 14.20: Korjattu tieto Satakunnan aurinkoahvenhavainnoista. Rauman-havainto ei Luken tietokannan perusteella ole Satakunnan ensimmäinen, vaan toinen.
Aurinkoahven (Lepomis gibbosus)
Aurinkoahven esiintyy alkuperäislajina Pohjois-Amerikan itäosissa.
Värikäs laji on ollut suosittu akvaario- ja lammikkokala yli sadan vuoden ajan ajan.
Lajia on päästetty luonnonvesiin lähes kaikissa EU-maissa.
Aurinkoahven on aggressiivinen kilpailija ja tehokas lisääntyjä, ja on onnistunut muodostamaan pysyviä kantoja monissa Euroopan maissa.
Vahvana kilpailijana laji aiheuttaa haittoja alkuperäiselle vesieliöstölle.
Aurinkoahven onkin luokiteltu EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi.
Suomessakaan lajia ei saa levittää luontoon – ei edes omaan pihalampeen.
Haitalliseksi määritellyn vieraslajin tahallisesta levittämisestä voi saada sakko- tai vankeusrangaistuksen.
Myös esiintymän poiston kustannukset voivat langeta levittäjän maksettaviksi.
Mitä mietit, vieraslajilevittäjä?
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö aurinkoahventa olisi levitetty Lounais-Suomessa tahallaan.
Sen osoittaa muun muassa esiintymien ilmaantuminen erillisiin ja usein katseilta sopivasti sivussa oleviin lampiin.
Joku tai jotkut näyttävät siis etsivän sopivia kohteita ja kiikuttavan vieraslajikaloja niihin ihan varta vasten.
Samalla kasvaa riski siitä, että laji leviää laajempiin ja elonkirjon kannalta merkityksellisempiin vesistöihin kenties pysyvästi.
Ainakin minun mieltäni kaihertaa huolen lisäksi yksi kysymys: miksi?
Mitä siis mietit, vieraslajilevittäjä? Teetkö tarkoituksella kiusaa ympäristöviranomaisille tai maanomistajille? Nautitko mediahuomiosta vai luuletko tekeväsi luonnolle palveluksen "kaunistamalla" tai "kirjavoimalla"sitä?
Onko koko homma ehkä mielestäsi vitsi?
Jos kysymys tavoittaa sinut, ota yhteyttä. Kuulen näkökulmasi mieluusti ja kerron sen lähdesuojan takaa myös muille. Haluamme ymmärtää.
Länsi-Suomen ympäristötoimittaja
jami.jokinen@lansi-suomi.fi
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.