Torstaina perussuomalaisten puolueaktiivi Seppo Toriseva palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalilla kultaristein. Toriseva on ollut mukana puolueen toiminnassa aina vuodesta 1968, jolloin hän liittyi Suomen maaseudun puolueen jäseneksi. Hän nimeää politiikan saralta yhdeksi suurimmaksi saavutuksekseen valinnan puoluehallitukseen.
Helmikuussa Seppo Torisevalla, 76, on aikaa vastailla toimittajan kysymyksiin. Kohta koittavat jälleen kiireiset ajat. Pitkän linjan perussuomalaisten puolueaktiivi ja yrittäjä on ollut jo yli kymmenen vuotta eläkkeellä, mutta toimettomana hän ei ole viihtynyt.
Muutaman vuoden ajan Toriseva on ajellut Köyliöön Marjatila Laaksosen puutarhalle.
Viime kesä oli puutarhayrittäjille vaikea, sillä monet ukrainalaiset kausityöntekijät jäivät kotimaahansa. Toriseva lupautui auttamaan. Hänen lisäkseen vain pari muuta osasi ajaa traktoria, ja päivät venyivät helposti ympäripyöreiksi.
Toriseva muun muassa kuljetti mansikoita kauppoihin myyntiin ympäri seutua ja vastasi vadelma- ja mansikkaviljelmien kastelujärjestelmistä.
– Vaimo sitten jo hiukan huomautti asiasta, kun alkoi olla aika pitkiä päiviä, Toriseva naurahtaa.
Länsi-Suomen palstoilla Toriseva on ollut äänessä useasti. Ei kuitenkaan puutarhanviljelystä, vaikka hän siitäkin tietää paljon.
Hänelle muun muassa soitettiin silloin, kun perussuomalaisista eronneet puoluetoverit perustivat Sininen tulevaisuus -puolueen vuonna 2017. Toriseva oli tuolloin perussuomalaisten Satakunnan piirin puheenjohtaja.
– Kun puhelimet alkoivat soida ja mediat olla yhteydessä, vedin itse henkeä enkä asettunut kenenkään puolelle. Lopulta Satakunnassa kaikki sujui tuolloin aika vaivattomasti.
Loikkaus viilensi välit
Torisevaa harmittaa, että osa puoluetovereista loikkasi. Osalle Laura Huhtasaaren valinta puolueen varapuheenjohtajaksi oli liikaa. Toriseva ei silti usko, että uusi puolue päätettiin perustaa yhdessä yössä.
Loikkauksen päällysmiehenä oli muun muassa Timo Soini, jonka kanssa Toriseva oli omien sanojensa mukaan melkein kuin "paita ja peppu". Nykyisin he pitävät yhteyttä, mutta vähemmän.
Torisevalle oli täysin selvää, ettei hän loikkaisi. Jo hänen isänsä kuului aikoinaan Suomen pientalopoikien puolueeseen (Spp), joka muutti nimensä myöhemmin Suomen maaseudun puolueeksi (Smp).
Torisevalla on edelleen olemassa isävainaansa perintönä Spp:n osake. Nykyään sillä on lähinnä tunnearvoa.
Toriseva muistaa hyvin, kuinka heidän suulissaan Kokemäen Peipohjalla pidettiin 50- ja 60-luvun taitteessa Spp:n tapahtuma. Sinne saapuivat myös puolueen perustaja Veikko Vennamo ja puoluesihteeri Eino Poutiainen.
Toriseva oli silloin noin 13- tai 14-vuotias.
– Ei siitä ehkä vielä kipinää politiikkaan syttynyt, mutta jonkinlainen tiedonhalu, kun lähdin maailmalle.
Naljailu otettava huumorilla
Toriseva on toiminut pitkään niin perussuomalaisten Satakunnan piirin ja Rauman paikallisosaston puheenjohtajana kuin kunnallispolitiikassakin. Nykyään Toriseva sanoo olevansa politiikassa taustavaikuttajan roolissa.
Torstaina Torisevalle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1-luokan mitali kultaristein elämän mittaisesta työstä politiikan parissa.
Neuvoja hän antaa edelleen mielellään nuoremmilleen, jotka haluavat edetä poliittisella urallaan.
Viime vuosina perussuomalaisten kannatus on ollut tasaista. Ylen teettämissä tuoreimmissa kannatusmittauksissa perussuomalaiset ovat keikkuneet vuoron perään toisella sijalla Sdp:n kanssa.
Toriseva muistaa ajan, jolloin tilanne ei ollut yhtä hyvä. Oli aikoja, jolloin Smp ei nauttinut kovin suurta suosiota.
Tuolloin työnjohtajana toiminut Torisevakin sai työmailla usein naljailua osakseen. Se piti kuitenkin ottaa huumorilla, muuten olisi saanut selkäänsä.
Smp:n Satakunnan piirin kokouksiakin pidettiin välillä kahvilan pöydän ääressä, sillä osallistujia oli vain kolme.
Yhtenä kesänä lomalla
Kokemäeltä kotoisin olevan Torisevan tie on vienyt ympäri Suomea. Hän opiskeli armeijan jälkeen puutarhuriksi ja perusti omankin puutarhan ensin Parkanoon, sitten Kokemäelle.
Toriseva on tottunut elämään töitä paiskien ja välillä jopa "kituuttaen". Apulantasäkkejä hän kuskasi puutarhalleen aluksi mopolla ja raha riitti juuri kaasuun, jolla lämmitettiin hellaa.
Jonkin aikaa Toriseva ajeli Parkanon ja Kokemäen väliä, kun hän työskenteli talvet Kokemäen valimolla ja kesät puutarhallaan. Tällöin alla oli sentään jo auto.
Yhtenä keväänä hän sai ajella vauhdilla takaisin Parkanoon.
– Silloinen vaimoni soitti ja ilmoitti, että lämpökattila on hajonnut ja äitienpäiväruusut jo versoilla. Ne menetettiin, mutta siinä tuli kiire, että saatiin 4000 äitienpäiväruusua versomaan uudelleen toukokuun alkuun.
Ensimmäisen lomansa Toriseva piti vasta 80-luvulla olleessaan kahvilayrittäjänä Raumalla. Viikon mittainen "pakkoloma" oli hänen nykyisen vaimonsa järjestämä.
– Vaimo teki meillä työvuorolistat ja ihmettelin, kun nimeäni ei löytynyt lainkaan. Hän ilmoitti, että pidät lomaa 3-vuotiaan poikamme kanssa. Me lähdimme mökillä kalastamaan. Oli mukava viikko, mutta soitin minä sitten jo muutaman päivän päästä, miten menee.
Seppo Toriseva on koulutukseltaan puutarhuri, mutta hän on tehnyt yrittäjäuransa pääasiassa ravintola-alalla. Talvella pihan puutarha uinuu, mutta kesällä se herää loistoonsa. Talvisin Toriseva keskittyy hoitamaan viherkasveja. Keväällä hän suuntaa myös Köyliöön puutarhalle, jossa on ollut jo muutamana vuonna töissä.
Ei kaljakuppilaa Nokialle
Moni raumalaisista muistaa Torisevan Kuninkaankadulla sijainneen Lounas-kahvila Vanha Hjalmarin yrittäjänä. Mutta kuinka puutarhurista ja teollisuudenalan tekijästä tuli kahvilayrittäjä?
– Nykyinen vaimoni on koulutukseltaan kokki, joten etsimme sopivaa tilaa ravintolalle hiukan eri paikkakunnilta, Toriseva muistelee.
Vaihtoehtoja oli lopulta kolme. Näistä Huittinen ei houkutellut ja Nokialla oli tarjolla vain kaljakuppila. Rauma tuntui parhaalta vaihtoehdolta.
Pariskunta muutti Raumalle vuonna 1982 ja osti Kahvila Hjalmarin liiketoiminnan.
Töihin he palkkasivat Salosen Sirkan, joka oli tomera ja tunsi suuren osan raumalaisista. Tämä tokaisi heti ensi töikseen: "Kuinka ne mahtavat teidät ottaa vastaan, kun olette tullista tulleet?"
Torisevalla ei ollut hajuakaan tuolloin, mikä oli "tullista tullut".
Pariskunta pyöritti kahvila-ravintolaa aina vuoteen 2014, jolloin he luopuivat toiminnasta. Se oli Torisevan mukaan pitkä ja raskas päätös.
– Kun paperit oli kirjoitettu, helpotti. Sitten oli asian käsitellyt. Minä olin tuolloin ollut jo muutaman vuoden eläkkeelläkin.
"Silloin oli hiukan ajanpuutetta"
Torisevalla on kolme lasta ensimmäisestä liitosta ja kaksi toisesta sekä kaksi vaimon edellisestä liitosta.
Lukuisten luottamustehtävien ja perhe- ja yrityselämän yhdistäminen on käynyt Torisevalta melko mutkattomasti yhdestä syystä: perhe on tukenut häntä siinä.
Vaimo on ollut jakamassa vaalimainoksia yötä myöten pitkin Poria, leiponut puolueen kahvilaan myytävää ja jakanut kasapäin vaalilehtiä.
Toriseva myöntää, että välillä on ollut kiirettäkin.
– Silloin, kun toinen yhteinen lapsemme syntyi, minulla oli joka ilta kokouksia. Lisäksi vaimo oli äitiyslomalla, joten minun piti yksin pyörittää yritystäkin. Silloin oli hiukan ajanpuutetta.
Nykyisen vaimonsa Toriseva löysi naistenlehti Reginan kirjeenvaihtoilmoituksesta. Oli vuosi 1978, ja hän oli joitain vuosia aikaisemmin eronnut entisestä vaimostaan.
Toriseva kirjoitti useammalle naiselle, joista kolme vastasi. Yhdellä oli kuvassa tupakka suussa, joten hän hylkäsi kirjeen heti.
Joensuulaisnaisen vastaus herätti kiinnostuksen, vaikka tämän elämäntilanne ei ollutkaan helppo.
Pari vuotta myöhemmin nainen muutti hänen luokseen Kankaanpäähän. Kylkiäisenä tulivat myös kaksi lasta, jotka ovat Torisevalle kuin omia.
Nykyään Torisevalla on jo useampi lapsenlapsi ja muutama lapsenlapsenlapsikin.
Kouluneuvostosta vauhtia
Mutta palataanpa hetkeksi takaisin politiikkaan.
Vaikka kipinää politiikkaan hiottiin jo Torisevan nuoruudessa Peipohjan suulissa, pääsi hän politiikan parissa enemmän vauhtiin vasta muutettuaan asumaan Parkanosta takaisin Kokemäelle.
Smp:n jäseneksi Toriseva liittyi vuonna 1968.
Kouluihin alettiin 1970-luvun alkupuoliskolla perustaa kouluneuvostoja. Jotain demareiden hössötystä, Toriseva naurahtaa.
Toriseva valittiin Tulkkilan koulun kouluneuvoston puheenjohtajaksi.
– Vanhempainillassa minun piti pitää puhe. Tuttuja oli hemmetisti ja minua punastuttikin. Kyllä se ihan hyvin meni, ja kun muutin Kankaanpäähän, otti Smp:n tuleva kansanedustaja Anssi Joutsenlahti minuun heti yhteyttä.
Ensimmäisen kerran Toriseva oli mukana kuntavaaleissa asuessaan Kankaanpäässä. Hän ei tullut valituksi, eikä niin olettanutkaan. Hän oli vasta kuntaan muuttanut.
Hän pääsi kuitenkin ensimmäisen luottamustehtäväänsä Vatajankosken sähkön hallitukseen.
Mielenkiintoiset vaalit edessä
Raumalle muutettuaan Toriseva ajatteli, ettei hänen enää tarvitse olla mukana politiikassa. Toisin kävi.
Seuraavan kerran Toriseva ajatteli lopettavansa politiikan parissa, kun Smp kuihtui kasaan talousongelmien vuoksi. Pian hän oli kuitenkin jo mukana perustamassa Perussuomalaiset-puoluetta Kokkolassa 1995.
Nyt hän odottaa mielenkiinnolla kevään vaaleja. Raumalaiskansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) lähtö maakuntajohtajaksi sekoittaa Torisevan mukaan äänien jakautumista. Hän on luottavainen, että se voisi tietää hyvää myös perussuomalaisten ehdokkaille.
– Lopputulos on täysi arvoitus, jos viimeisessä gallupissa on kolme puoluetta ihan lähekkäin. Kansa lopulta päättää suuntaa, miten hallitus muotoutuu.
Niin kyllä kansa tietää, kuten Vennamokin sanoi. Harva kuitenkaan tietää, että iskulause oli Vennamon vaimon keksimä. Niin kuin kaikki Smp:n iskulauseet.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.