Nuortenkirjallisuuden Finlandian voittaja oli myös lukijoiden suosikki: "Tässä kirjassa on imua"

Magdalena Hai: ”Jokaiselle nuorelle oma kirjahylly, tämä on tavoite, mihin pitää mennä.”

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Magdalena Hai kauhuromaanillaan Sarvijumala (Otava). Se oli myös lukijoiden suosikki.

Voittajan valitsi tänä vuonna muusikko ja taiteilija Herra Ylppö. Hän perusteli valintaansa kolmella kirjaimella, imu.

– Tässä kirjassa on imua. Ja haluaisin nähdä tämän Hayao Miyazakin ohjaamana elokuvana, hän sanoi palkintojenjakotilaisuudessa keskiviikkona.

Tunnelman lisäksi kirjassa on Herra Ylpön mukaan mielenkiintoisia jänniä lauseita ja tärkeitä teemoja, kuten vanhempainrakkauden pyyteettömyys, itsesyytökset, rasisminvastaisuus, korona, menetyksen hyväksyntä ja kauhua.

Sarvijumalan keskushenkilö on äitinsä auto-onnettomuudessa menettänyt 17-vuotias Lauri.

Hai kuvailee romaania kirjaksi surusta, syyllisyydestä ja surusta irti päästämisestä.

Teemoista huolimatta se on toiveikas.

– Kun nuori ihminen menettää äitinsä, ollaan niin syvissä vesissä, että on paikallaan, että siinä on myös toivoa.

Hai ei enää muista, mistä Sarvijumalan aihe kumpusi. Hän oli alkanut kirjoittaa kirjaa jo ennen koronapandemian alkua.

Kuolema, kuoleman teemat ja kauhu sopivat hänen mukaansa hyvin yhteen.

– Koronapandemian alku sementoi ajatuksen, mistä kirjassa on kyse. Järkytyksestä, ylipääsemisestä ja eteenpäinmenosta loppujen lopuksi.

Laadukasta nuortenkirjallisuutta

Magdalena Hai tunnetaan etenkin lasten- ja nuortenkirjoistaan.

– En ole nähnyt tarvetta lähteä tavoittelemaan aikuisten kirjallisuutta ihan vaan sen takia, että pitäisi kirjoittaa aikuisille kirja.

Hai kehottaa aikuisia lukemaan enemmän suomalaista nuortenkirjallisuutta.

– Suomessa on vahva ja monimuotoinen nuortenkirjallisuuden perinne, ja se on asia, mitä toivoisin, että aikuiset paremmin myös ymmärtäisivät.

Ajatusten pallottelua nuorten kanssa

Nuorille kirjoittavien pitää Hain mukaan nähdä nuoret yksilöinä.

– Nuoret eivät ole mikään homogeeninen massa, joka toimisi jollakin tietyllä tavalla.

Hain mukaan pitää myös olla kiinnostunut siitä, minkälaista nuorisokulttuuri on ja miksi se on sellaista kuin se on sekä mitä asioita nuoret itse kokevat mielenkiintoiseksi arjessaan.

Sarvijumalan kohdalla Hai pallotteli ajatuksia nuorten poikien ja miesten kanssa. Osa luki myös kokonaan käsikirjoituksen ja kommentoi sitä.

– Pääosin heidän kommenttinsa olivat iloisen yllättyneitä siitä, että olin saanut heidän sukupolvensa äänen sinne niin hyvin.

Hain mukaan kirjaa kirjoittaessa täytyy pyrkiä jonkinlaiseen ajattomuuteen.

”Hirveitä asioita”

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta arvostetaan juhlapuheissa, ja kaikki ovat Hain mukaan huolissaan nuorten lukemisesta.

– Tuntuu, että arvostus ei aina yllä ihan tekojen tasolle. Edelleen lasten- ja nuortenkirjallisuutta pidetään selvästi vähempiarvoisena, helpommin kirjoitettavana ja vähemmän taitoa vaativana kirjallisuuden lajina kuin aikuisten kirjallisuutta.

Sapiskaa Hai antaa tällä hetkellä hallituksen suunnitelmille nostaa kirjojen arvonlisäveroa ja poistaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki kirjastoilta.

– Nämä ovat ihan hirveitä asioita lasten- ja nuortenkirjallisuudelle, erityisesti nuortenkirjallisuudelle.

Eeva Nikkilä-Kiipula, STT

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut