Asiatieto on meidän puolellamme. Lounais-Suomessa tapahtuu, täällä on pöhinää. Mutta sen lisäksi tarvitaan poliittista voimaa, jotta valtatie 8:n kiistatta tarpeellisiin parannushankkeisiin saadaan valtion rahaa.
Noin tiivisti kasitien kehittämisen näkymät Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies perjantaina Laitilassa.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen projektipäällikkö Matti Kiljunen kehui päivitettyä kehittämisselvitystä erityisesti siitä, että kahden maakunnan edunvalvojat panivat itse hankkeensa tärkeysjärjestykseen.
– Tämä on uutta ja poikkeuksellista. Pullonkaulaksi tulee suunnitteluresurssin vähyys ely-keskuksessa, hän paljasti.
Maakuntajohtaja Häkämies kuittasi, että resurssia valtio pystyy järjestämään, kun poliittiset päätökset investoinneista on tehty.
– Me olemme nyt tehneet kotiläksymme priorisoimalla omat hankkeemme valtion tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti. Seuraavaksi näitä pitää saada valtion 12-vuotiseen liikennesuunnitelmaan ja budjetteihin, summasi Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.
Sahalta kasitielle 60 rekkaa päivässä
Kuusisto Groupin toimitusjohtaja Juha Kuusisto kertoi yksistään heidän sahaltaan Laitilasta lähtevän keskimäärin liki 60 raskasta yhdistelmää päivässä kasitielle.
– Laitilan risteysten parantamisesta on puhuttu vuosikymmeniä. Positiivista on, että Satakunta ja Varsinais-Suomi vievät asiaa eteenpäin yhdessä. Nyt uskon, että tästä viimein tulee jotakin. Kasitie on elintärkeä, se syöttää vientituotteet satamiin, sanoi Kuusisto.
Sahan naapurista Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta lähtee niin ikään paljon raskasta liikennettä valtatie 8:lle.
– Kun tulin Laitilaan 1997, risteysjärjestelyjä oli suunniteltu kymmenisen vuotta. Onkohan kasitie joutunut odottamaan näin kauan vuoroaan siksi, että se ainoa valtatie, joka ei pääty Helsinkiin, kysyi Aarikka.
Kanala Laitilan murheenkryyninä
Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen vakuutti, että "isolla kirkolla" tiedetään jo, että Laitila on kasitien kehittämisen kärjessä.
– Väylä pitää saada kunnolla auki, jotta raha virtaa maailmalta Suomeen. Lounais-Suomen satamista lähtee 16 prosenttia Suomen viennistä. Rauma on maan kolmanneksi suurin konttisatama, totesi Luukkonen.
Siltasuunnittelu saatiin hiljattain maaliin. Tarvittavaa kaavaa tehdään parhaillaan. Parhaassa tapauksessa rahat risteysremonttiin saadaan vuonna 2022.
– Suunnittelun murheenkryyni, josta eniten olen huolissani, on ahtaaseen väliin jäävä kanala. Tilanne on pohdinnassa ja neuvottelussa, kertoi Luukkonen.
Laitila, Eurajoki, Rauma, Unaja, Untamala, Ihode,...
Laitilan kaksi eritasoliittymää ja valtatien parantaminen Eurajoen kohdalla ovat kasitien kehittämistyön prioriteettilistassa ykkössijalla, linjaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen päivitetty kasitieselvitys.
Rauman, Satakunnan ja Turun Kauppakamarien, Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton sekä ely-keskuksen yhdessä teetättämässä kehittämisselvityksessä Turku–Pori-välin kehittämiskohteet on pantu tärkeysjärjestykseen.
Vuosille 2021–2023 esitetään Laitilan (uusi hintatieto 30 miljoonaa euroa) ja Eurajoen (28 miljoonaa euroa) uusia risteysjärjestelyjä.
Vuosille 2023–2027 toivotaan muun muassa liittymiskaistoja valtateiden 8 ja 12 liittymään Raumalle (2,3 miljoonaa) sekä Unaja–Rauma-välin nelikaistaistamista (7,5 miljoonaa).
Vuosille 2027–2031 esitetään muun muassa Rauma–Eurajoki-välin nelikaistaistamista ja Olkiluodontien eritasoliittymää (24 miljoonaa euroa), uutta tietä Olkiluotoon Luostarinkylän liittymästä (5 miljoonaa), ohituskaistaparia Untamalaan (6 miljoonaa) ja vielä eritasoliittymää Ihodeen (5 miljoonaa).
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.