Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikköä (OL3) ollaan vasta ajamassa sisään, mutta laitos vaikuttaa silti jo selvästi sähkön hintaheilahteluihin.
Tästä saatiin konkreettinen esimerkki viime viikolla, kun lyhyeksi ennakoitu reaktorin nollatuotanto venyi odottamttoman pitkäksi.
Kun kakkosyksikkö (OL2) on ollut samaan aikaan vuosihuollossa, on yhteisvaikutuksella saattanut olla selvä vaikutus pörssisähkön hintaan.
Ykkösyksikön (OL1) huolto taas alkaa ennen kuin OL3 jatkaa sähköntuotantoaan.
Yli yhdeksän prosenttia
Esimerkiksi Loviisan kahden ydinvoimayksikön sähköteho on yhteensä noin tuhat ja Olkiluodon toimivien yksiköiden noin 890 megawattia yksikköä kohden.
Vaikka OL3 on vasta koekäyttövaiheessa, niin ennen vapun alle ajoitettua alasajoa se tuotti verkkoon sähköä nopin 850 megawatin (MW) teholla.
– Teho on suhteellisen merkittävä verrattuna Suomen kulutukseen, joka on tällä hetkellä noin 9 500 MW, sanoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.
Koekäytön aikana muutokset tehossa voivat olla myös merkittäviä, vaikka sähköä syntyisikin.
Kolmen viikon katkos
OL3 ajettiin koekäytössä suunnitellusti alas viime tiistaina.
Kaikki ei kuitenkaan sujunut kuten piti, sillä turvallisuusjärjestelmiin kuuluvat niin sanotut booripumput käynnistyivät odottamattomasti. Myöhemmin syyksi paljastui laitosautomaation saama virheellinen signaali.
Reaktorin oli määrä olla sammutettuna vain vuorokauden verran.
Teollisuuden Voiman (TVO) päivittämän tuotantoennusteen mukaan nollatuotannon kesto näyttää kuitenkin nyt venyvän noin kolmeen viikkoon.
Syynä ei tosin ole booripumppuepisodi, vaan generaattorin jäähdytysjärjestelmän tarkastus ja korjaus.
Hinta muuttuu nopeasti
Paananen muistuttaa, että pörssisähkön vuorokausimarkkinoilla tuntihinta määritellään seuraavalle vuorokaudelle, ja siihen vaikuttavat monet nopeasti muuttuvat tekijät.
Näitä ovat esimerkiksi sääennusteet, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja erityisesti tuulivoimatuotantoon.
– Laitoksen (OL3) putoaminen on vaikuttanut tarjontaan siten, että kysynnän ja tarjonnan tasapainon saavuttamiseksi sähkö on jouduttu hankkimaan muulla tavoin esimerkiksi muilla voimalaitoksilla, lisääntyneellä tuonnilla tai vähempänä vientinä.
Olkiluodon kakkosyksikkö oli puolestaan ollut viime viikon polttoaineenvaihtoseisokissa. Tämä vähensi sähköntuotantoa lähes 900 megawattia. Tuotanto alkoi kuitenkin uudelleen tiistaina.
Ensi sunnuntaina taas alkaa OL1:n huoltoseisokki, joka kestää tänä vuonna yli kuukauden.
Vuosittaiset seisokit vaikuttavat aina sähkömarkkinoiden tarjontaan.
– On yleisesti kaikilla markkinoilla totta, että kysynnän pysyessä suurin piirtein ennallaan tarjonnan väheneminen tuppaa nostamaan hintaa, sanoo johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.
Suuri yhteisvaikutus
Salomaa muistuttaa, että ydinvoimaloiden vuosihuoltojen ajoittamiselle kesään tai sen korvalle on vissi syy.
– Muu tarjonta vahvistuu, kun vesivoiman tuotanto koko Pohjolassa on suurimmillaan lumien sulamisen jälkeen, ja kysyntä hieman vähenee lämpötilojen noustessa ja lomakaudenkin lähestyessä.
Tänä vuonna osuvat kuitenkin yhteen sekä vuosihuollot että OL3:n käyttöönoton ennakoimattomat hankaluudet. Yhteisvaikutus on jo yli 1 500 megawattia.
– Tässä tilanteessa mahdollisesti joudutaan kysynnän ja tarjonnan tasapainon saavuttamiseksi ottamaan käyttöön kalliimpia tuotantomuotoja, mitä ei ehkä olisi tarvittu, jos OL3:n koekäyttö menisi alun perin suunnitellusti, Paananen miettii.
Monta stressitekijää
Salomaan mukaan seisokkien vaikutusta sähkön hintaan on mahdoton sanoa esimerkiksi euroina, sillä markkinoilla on muitakin stressitekijöitä.
Näitä ovat muun muassa Venäjän sotatoimien vaikutus maakaasun hintaan Keski-Euroopassa.
– Tilanne etelämpänä säteilee meille, kun ennätyskallista, mutta silti vaikkapa Saksaa edullisempaa pohjoismaista sähköä siirtyy etelään usein niin paljon kuin johtoihin mahtuu.
Koronapandemian laantuminen on puolestaan lisännyt energian kysyntää ja kaasun korvaaminen kivihiilellä on nostanut päästöoikeuksien hintaa.
Eikä tässäkään vielä kaikki.
– Ranskassa on useita ydinreaktoreita ollut korroosioepäilyjen takia poissa käytöstä, Salomaa listaa.
– Etelä- ja Keski-Ruotsissa ja Baltiassa on suljettu useita päästöjä aiheuttavia voimalaitoksia. Varsinkin Baltiaan on virrannut sähköä Suomesta.
Mankalaan liittyy kysymyksiä
Teollisuuden Voima (TVO) ilmoitti viime viikolla, että OL3:n kaupallisen käytön alku siirtyy "syyskuulle". Tuoreen tuotantoennusteen mukaan tämä tarkoittaa kuun loppua.
Edellinen tavoite oli heinäkuun lopussa.
Kaupallisen tuotannon alun on ennakoitu laskevan sähkön hintaa pysyvämmin. Mutta kuinka suuri konkreettinen vaikutus on?
Se on Paanasen mukaan kysymysmerkki, eikä Energiavirasto ole analysoinut asiaa syvällisesti.
– Siihen vaikuttaa myös se, miten Mankala-periaatteella toimivan OL3:n omistajat toimivat: myyvätkö saamansa osuuden sähköpörssin kautta vai käyttävätkö itse tai myyvätkö kulutukseen kahdenvälisillä sopimuksilla.
Hinta nousi viime viikolla selvästi
Muun muassa Venäjän sotatoimien vuoksi ajoittain huippukorkealle noussut sähkön hinta on laskenut kevään mittaan.
Tukkusähkön viikkohinta nousi kuitenkin pohjoismaisessa sähköpörssissä viime viikolla lähes 130 euroon megawattitunnilta. Yhtä korkeaa hintaa ei oltu nähty sitten vuodenvaihteen, joten viime viikon hinta oli korkeampi kuin esimerkiksi helmikuussa.
Yli sadan euron viikkohintoja nähtiin ylipäätään edellisen kerran maaliskuun toisella viikolla eli melkein kaksi kuukautta sitten.
Tuntihinnoissa viime viikolla tapahtunut nousu on vielä suurempi.
Huhtikuussa korkeimmat tuntihinnat olivat pääosin alle sata euroa megawattitunnilta, ja vain joinakin yksittäisinä päivinä vajaat 200 euroa tai ylikin.
Tilanne jatkui tällaisena aina 24. päivään saakka. Huhtikuun 25. päivänä hinta nousi selvästi yli 250 euron.
Hinta on kuitenkin siitä lähtien käynyt näissä lukemissa lähes päivittäin. Keskiviikkona korkein tuntihinta nousi jo lähes 300 euroon.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.