OL3 ja RMC talousuutisten vakioaiheet myös vuonna 2022

Nyt näyttää jo valoisammalta: koekäyttö jatkuu ja laivanrakennus etenee aikataulussa.

TT-Linen toimitusjohtaja Bernard Dwyer (vas.) ja RMC:n toimitusjohtaja Mika Heiskanen paiskasivat kättä ensimmäisen Spirit of Tasmania -lautan kölinlaskussa telakalla lokakuussa. Joulun alla aloitettiin jo toisen lautan tuotanto.

Se valmistui sittenkin, kirjoitin Olkiluoto 3:sta vuosi sitten vastaavassa talousuutisten katsauksessa. Mutta niin vain OL3 pysyi talousuutisten vakioaiheena tämänkin vuoden ajan.

OL3 käynnistettiin ensi kertaa joulukuussa 2021. Teollisuuden Voiman kolmannen ydinreaktorin piti tuottaa atomisähköä Suomelle tammikuun lopulta lähtien. Sen odotettiin tasaavan sähkön hintapiikkejä, jotka puhuttivat suomalaisia kovasti.

Euroopan suurimman voimalaitoksen koekäyttö on tämän vuoden mittaan paljastanut uuden pulman toisensa jälkeen.

Viime viikolla TVO tiedotti, että koekäyttö jatkuu tänään tiistaina. Testiajon aikana OL3 tuottaa paljon sähköä, mutta toisaalta ohjelmassa on liki kuukauden tuotantopaussikin.

Säännöllinen tuotanto alkaa tällä tietoa 8. maaliskuuta 2023.

OL3:n valmistumista on seurattu tarkasti valtakunnan mediaa myöten, koska sähkön hinnasta – ja sähkön riittävyydestä – tuli maan kuumin puheenaihe vuoden 2022 loppupuolella.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti länsimaiden talouspakotteisiin. Se tarkoitti muun muassa sähkön tuonnin loppumista Venäjältä Suomeen. Sen kanssa olisimme vielä pystyneet elämään.

Polttavaksi ongelmaksi muodostui Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä maakaasusta, öljystä ja kivihiilestä. Venäjä käyttää energiaa sota-aseena länsimaita vastaan murentaakseen näiden halun tukea Ukrainaa. Samalla se palvelee Venäjän pitkäaikaista tavoitetta heikentää Euroopan unionia lietsomalla eripuraa EU-maissa.

Sodan ja energiakriisin seuraukset tunnemme itse kukin nahoissamme, siinä tahdissa kuin edulliset määräaikaiset sähkösopimuksemme päättyvät. Uusissa sopimuksissa hinnat ovat vähintään viisinkertaisia.

Hallitus ajoi syksyllä eduskunnasta läpi kolme sähkötukea, mutta joulun alla päätettiin pikatahtiin vielä uusista tukimuodoista.

Sota Ukrainassa voi jatkua pitkään, mutta sähköpula on helpottumaan päin. OL3 on tärkeä pala ratkaisua, ja lisäksi Suomeen rakennetaan melkoinen määrä uusia tuulivoimaloita.

Kansainvälisiä ryhmiä on rampannut Olkiluodossa.

Ei niinkään OL3:n vuoksi, rakennetaanhan samanlaisia EPR-myllyjä ainakin Ranskassa, Kiinassa ja Britanniassa.

Ulkomaisia päättäjiä, vaikuttajia ja journalisteja kiinnostaa Eurajoella enemmän Posivan pitkä projekti. Olkiluodon peruskallioon rakennetaan maailman ensimmäistä ydinjätehautaa.

Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemus on parhaillaan Säteilyturvakeskuksen arvioitavana. Stukin käsittelyyn saattaa kulua vielä ensi vuosikin.

Rauma Marine Constructionsille vuosi 2022 oli vaikea.

Koronapandemia hidasti töitä verkostoyrityksissä ja aiheutti vakavia häiriöitä toimitusketjussa. Välillä telakan työmaa jouduttiin sulkemaan. Koronan perään Venäjän hyökkäyssota verotti yllättäen työvoimaa ja tuotti suuria lisäkustannuksia esimerkiksi teräksen hintaan.

Telakan suunnalta kuului kollektiivinen helpotuksen huokaus, kun RMC sai luovutettua suurimman Raumalla rakennetun matkustaja-autolautan, MyStarin. Tallinkin uusi laiva aloitti liikennöinnin pari viikkoa sitten.

Nyt telakalla näyttää taas valoisammalta. Kahden saman kokoluokan ”tasmanialaislautan” työt etenevät aikataulussa. Viimeistä vaille valmiissa monitoimihallissa aloitetaan ensi vuoden lopulla ensimmäisen sotalaivan rakentaminen. Silloin telakalla on työn alla kolme laivaa samaan aikaan.

Kaikkiaan RMC tekee neljä korvettia Merivoimille. Tähtäimessä ovat myös Suomen ja Ruotsin jäänmurtajakaupat.

– Meidän toiveemme on, että murtajat sisällytettäisiin seuraavaan hallitusohjelmaan, RMC:n toimitusjohtaja Mika Heiskanen kertoi Länsi-Suomelle (LS 17.12.).

Metsä Groupin pääjohtajalla oli hymy herkässä lokakuussa Raumalla, kun hän sai isännöidä uuden mäntysahan vihkiäisiä.

– Rauman-saha on erinomainen esimerkki siitä, kuinka voimme täyttää tehtävämme hyvinvoinnin rakentajana. Tämä tehdas on suomalaisen osaamisen näyte. On ollut halu ja kyky toteuttaa jotain, mitä ei aiemmin ole nähty, pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoi (LS 11.10.).

Pitkälle automatisoitu suursaha käy joka päivä, kellon ympäri, mutta työllistää suoraan vain satakunta ihmistä. Työllistävä vaikutus on paljon suurempi, kun mukaan lasketaan puukauppa, puunkorjuu, kuljetukset, tukipalvelut sun muut.

Myös Rauman Satamalle ja operaattori Europortsille Metsä Fibren saha on kova juttu. Sahalla ei ole omaa varastoa, vaan kaikki tuotteet kulkevat sataman kautta. Suurin osa menee vientiin.

Uusi saha turvannee myös saman konsernin vuonna 1996 valmistuneen Rauman-sellutehtaan tulevaisuuden.

– 2030-luvun aikana on isojen uudistusten aika tuossa naapurissa. Metsäliiton ajatus on, että puulle on käyttöä ympäri Suomen. Siksi sellu ja nyt saha tänne päätettiin sijoittaa. Sijainti yhden Suomen suurimman metsäteollisuuden sataman läheisyydessä on iso plussa, Hämälä sanoi Länsi-Suomelle (LS 5.6.).

Oras Groupilla meni hyvin, ja tulos on parempi kuin viime vuonna. Ensi vuodesta toimitusjohtaja Kari Lehtinen kertoi odottavansa vaikeampaa. Energiakriisin, inflaation ja korkojen nousun vuoksi uudisrakentaminen vähenee ja remontteja lykätään.

– Pyrimme viemään lisäkustannukset hintoihin. Muuten jatkamme strategiamme mukaan. Kurssi on selvä ja mieli kirkas. Lyhytaikaisiin muutoksiin reagoidaan tarpeen mukaan, Lehtinen linjasi (LS 3.11.).

Käytännössä se tarkoittaa lomautuksia (LS 17.12.), joista ensimmäiset alkavat vuodenvaihteen jälkeen.

Henkilöstömäärällä mitattuna suurin raumalainen yritys on Contineo.

Konsernin syömähammas RTK-Palvelu juhli syksyllä viisikymppisiään. Uusi strategia laadittiin tuoreen toimitusjohtajan Samuli Eskolan vedolla.

RTK:lla on kova halu kasvaa. Firmassa puntaroidaan aktiivisesti laajentumista nykyistä toimintaa läheltä liippaaviin bisneksiin.

50-vuotisjuhlissa muuten kysyttiin RTK-Palvelun avainhenkilöiltä kohokohtia vuosikymmenten varrelta. Aika monelle tuli ensimmäisenä mieleen tytäryhtiö Rauman Lukon suomenmestaruus vuonna 2021.

No, sitä varten bisnestä alkujaan pyörittämään ruvettiin, että turvattaisiin Lukon säilyminen jääkiekon pääsarjassa.

Joulutauolle lähdettäessä Lukko johti SM-liigaa, joten kolmatta mestaruutta ei ehkä tarvitse odottaa 58 vuotta.

Uudenkaupungin autotehtaalla avattiin juhlavasti Lightyear 0 -tuotantolinja marraskuun lopussa. Maailman ensimmäinen sarjatuotantoon asti edennyt aurinkosähköauto sopii autotehtaan visioon erinomaisesti.

– Meillä ja Lightyearilla on yhteinen tavoite: tehdä liikkumisesta kestävämpää, totesi Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald (LS 1.12.).

Tuotantomäärä jää pienek-si: keväällä 2023 ehkä viisi autoa viikossa. Lightyear on toistaiseksi luksusauto, hintalapussa lukee 250 000 euroa.

Uudesta avauksesta huolimatta sopimusvalmistajana toimiva autotehdas elää edelleen ennen kaikkea tärkeimmän asiakkaansa Mercedes-Benzin menekin mukaan.

Vuoden ikävin uutinen saatiin kesäkuussa, kun Valmet Automotive kertoi noin tuhannen työntekijän vähennystarpeesta. Siitä kolmannes oli irtisanomisia, loput lomautuksia. Autotehtaalle jäi noin 2 000 Valmet Automotiven työntekijää.

Takaiskun yhtiö koki myös listautumisannissa. Tavoitteena oli kerätä 140 miljoonaa euroa investointeihin etenkin akkujärjestelmäbisneksessä, jossa selvästi on markkinarakoa.

Kauppa kävi laimeasti. Anti keskeytettiin ja yhtiö joutui vaihtamaan pienempää silmään.

Nyt on löydettävä joku muu malli rahoittaa vauhdin kiihdyttäminen akkubisneksessä.

Rauman keskustan isoista investoinneista Karin kampuksen rakentaminen puretun Lyseon paikalle on edennyt kutakuinkin suunnitellusti.

Ensi vuonna valmistuvaan kompleksiin kaupunki sijoittaa Hj. Nortamon peruskoulun, kansalaisopiston, kuvataide- ja teatterikoulut, musiikkiopiston, uimahallin, liikuntahallin ja nuorison kokoontumistilan.

Kauppakeskuksesta ei ole vähään aikaan kuulunut mitään. Helmikuussa 2022 Länsi-Suomi uutisoi, ettei kauppakeskukseen ollut tulossa lainkaan vaateliikkeitä.

– Kauppakeskukseen haetaan nyt suurempia toimijoita, mikä tarkoittaa muun muassa huonekalu-, kodinsisustus- ja elektroniikkaliikkeitä. Lisäksi suunnitelmissa on päivittäistavarakauppa ja palveluita, kuten lääkärikeskustyyppistä toimintaa, Realen Matti Lähteenmäki kertoi (LS 3.2.).

Linja-autoasema on evakossa kirkon kupeessa. Uutta matkakeskusta on kaavailtu kauppakeskukseen.

Kun projekti on yhä suunnittelupöydällä, alkoi kaupunki ajaa mallia, jossa linja-autoaseman rakentaminen voi alkaa jo ennen kauppakeskusta (LS 16.9.). Paikaksi esitetään Hesburgerin tonttia, jonka vuokrasopimusta ei jatketa vuoden 2024 jälkeen (LS 20.12.).

Reale on ilmoittanut hakevansa kaupungilta rakennuslupaa vasta, kun matkakeskuksesta ja sen liikennejärjestelyistä on päästy yhteisymmärrykseen.

Kauppakeskukselle oli ra-kennuslupa, mutta suunnitelmien olennainen muutos edellyttää uutta käsittelyä. Rakennuslupaan hanke kuitenkaan tuskin tyssää.

Kirjoittaja on Länsi-Suomen päätoimittaja.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut