Olkiluoto 3:n tuotanto on häiriintynyt viime ja tänä vuonna voittopuolisesti turbiinipuolen, ei ydintekniikan vuoksi. Kuvassa laitosyksikön turbiinihalli.
Olkiluoto 3:n (OL3) sähköntuotannon katkeamiseen sunnuntaina johtanut vika noudatti tuttua kaavaa: syy ei tälläkään kertaa liittynyt ydintekniikkaan, vaan turbiinipuolelle.
Vaikka viat ovat olleet erilaisia, ne vaikuttavat keskittyneet ainakin parin vuoden ajan vahvasti juuri niin sanottuun turbiinisaarekkeeseen. Käsityksen vahvistaa OL3:n käytönvalvontapäällikkö Essi Vanhanen Säteilyturvakeskuksesta (Stuk).
– Kyllä, käyttöönoton aikana suurimmat haasteet ovat olleet viime vuosina turbiinisaarekkeen puolella, hän sanoo.
Varsinainen ydintekniikka on siis viime aikoina toiminut selvästi luotettavammin.
Höyrystä sähköä
Ydinvoimayksikön reaktorissa uraanipolttoaineesta syntyvä lämpö höyrystää vettä. Höyry puolestaan pyörittää turbiinia, jonka liikke muunnetaan sähköksi generaattorissa.
Tällainen on hyvin karkea rautalankamalli OL3:sta ydinvoimalasta.
Pitkälti yli vuosikymmenen myöhästyneeseen rakentamiseen mahtui pulmia myös niin sanotun reaktorisaarekkeen kohdalla, mutta viime vuosina niiltä on vältytty.
– Reaktorisaarekkeen haasteita on ratkottu aikaisempien käyttöönottovaiheiden aikana, Vanhanen sanoo.
Vanhanen muistuttaa, että Stuk keskittyy valvonnassaan ydinturvallisuuteen. Turbiinisaarekkeen tilanteet ovat olleet ensisijaisesti niin sanottuja käytettävyysongelmia.
Järjestys selittää
Mikä sitten selittää turbiinisaarekkeen pulmien ilmaantumisen parin viime vuoden aikana? Vanhasen mukaan syy liittyy pitkälti marssijärjestykseen.
– Viime vuosina on päästy käyttöönotossa vasta siihen vaiheeseen, että turbiinisaarekettakin on päästy testaamaan täydellä kuormalla. Näissä vaiheissa on ilmennyt säätö- ja muutostarpeita.
Toisin sanoen vasta reaktorin täysi teho on mahdollistanut turbiinisaarekkeen käytön "tositoimissa". Se puolestaan on paljastanut, miten hyvin ja luotettavasti turbiinipuoli käytännössä toimii.
Turbiineilla eri toimittajia
Siemensin toimittama turbiini oli ainakin vielä OL3:n rakentamisvaiheen aikana maailman suurin. Turbiini on lähes 70 metriä pitkä ja 14 metriä korkea, ja turbiinisaareke painaa viisi tuhatta tonnia.
OL3:n oli määrä olla maailman ensimmäinen niin sanottu EPR-tyypin laitos.
Olkiluodossa sattuneiden viivästysten vuoksi kaksi myöhemmin aloitettua, vastaavantyyppistä laitosta ehti käynnistyä Kiinassa jo vuosina 2018 ja 2019. Ranskan Flamanvillessa EPR:n pitäisi käynnistyä ensi vuonna.
Ovatko turbiinin toistuvat pulmat jonkinlainen OL3:n erityispiirre, on hankala kysymys.
– Uuden laitoskonseptin osalta on normaalia, että muutostarpeita voi ilmetä, Vanhanen toteaa.
– Muissa EPR-laitoksissa on eri turbiinitoimittaja, joten laitokset eivät ole kaikilta osin suoraan verrattavissa toisiinsa.
Tiistaina jatkuu
OL3: sähköntuotanto keskeytyi sunnuntai-iltana klo 19 jälkeen. Tuotannon pysäytti vikatilanteen havainnut turbiinipuolen automaatio, ja laitos toimi tältä osin suunnitellusti.
Syy selvisi maanantaiaamupäivään mennessä. Kyseessä oli vikaantunut lämpötilamittaus generaattorin jäähdytysjärjestelmässä.
– Korjaustöiden jälkeen laitoksella tehdään vielä tarkastuksia ja testauksia, TVO kertoi tiedotteessa.
Sähköntuotannon on määrä jatkua tiistaina puolilta päivin. Täyteen tehoon pitäisi päästä keskiviikon vastaisena yönä.
OL3:n turbiiniongelmia
Olkiluoto 3 liitettiin valtakunnan verkkoon maaliskuussa 2022. Sen jälkeen turbiinipuolella on ollut useita, huoltokatkoksiin tai muihin ongelmiin johtaneita tapauksia.
Julkisuudessa ovat olleet esillä ainakin nämä:
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.