"Olkaa uteliaita, vaalikaa luontoa, uskalla toimia itse"

Porin Puuvillassa pohdittiin perjantaina, miltä Eurajoki näyttää 150 vuoden päästä, 300-vuotiaana. Luonnonläheisyyden arveltiin korostuvan.

150-vuotisen Eurajoen tulevaisuutta mietittiin joukolla perjantaina Porissa. SuomiAreenan ohjelmistoon kuulunut Eurajoki vuonna 2169 -keskusteluun osallistui neljä Eurajoelta kotoisin olevaa henkilöä: professori Erkki Sutinen Turun yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi, Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikön johtaja Ulla Heinonen sekä Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Maaseutu menee kaupungin ohi?

Keskustelupaneelissa pohdittiin tulevaisuutta toki Eurajoki-näkökulman lisäksi laajemminkin. Mielenkiintoisen keskustelunavauksen teki Sutinen, joka on vuorovaikutusmuotoilun professori.

Hänen mukaansa maaseutu tulee ajamaan kaupunkien ohi.

– Intiassakin se on jo tullut esille. Siellä ajatellaan jo, että kuka hullu muuttaisi intialaiseen saastuneeseen kaupunkiin, kun puhdasta luontoakin olisi. Euroopassa siitä ei ole vielä paljon puhuttu, mutta miksi siihen ei mentäisi, kun maaseudulla on puhdasta, halpaa ja edullista asua, Sutinen arveli.

Lea Kaupin mukaan ympäristöstä kannattaakin pitää huolta.

– Monimuotoisuuden säilyminen on ihmisenkin kannalta tärkeintä. Esimerkiksi viimeisen vuoden parin aikana on puhuttu pölyttäjistä, ja siitä että ruuan tuotanto ei onnistu ei onnistu ilman pölyttäjiä. Ympäristö ja ilmastonmuutos kääntyy aina itseemme, ainakin niin kauan kuin olemme fyysisiä, Kauppi sanoi.

Virtuaalitodellisuudesta kohti etäläsnäoloa

Digitaalisuus nousi esille, kun tulevaisuudesta puhuttiin. Olli-Pekka Heinosen mukaan jo nyt nyt on nähtävissä, että digitaalimaailmassa ihmisellä on useita identiteettejä.

– Alkaa olla jo niin sanottuja digitaalisia kaksosia, erilaisissa virtuaalitodellisuuksissa on erilaisia identiteettejä. Mielenkiintoista on nähdä, mikä kaikki on mahdollista irrotettuna fyysisestä sijainnista, ja johon voi kytkeytyä virtuaalisessa todellisuudessa.

Ulla Heinosen mukaan digitaalisuus mahdollistaa luonnonläheisyyden ja yksilön eri roolien eroavaisuuksien korostumisen.

– Ihmisen on oikeastaan pakko oppia tekemään eroa rooleilleen. Ihminen voi vaikka asua luonnonläheisessä paikassa, jossa koko ajan lataa akkuja, jolloin voi digitaalisessa ympäristössä antaa työlleen enemmän, hän sanoi.

Vuorovaikutusmuotoilun professori Sutinen kertoi, että virtuaalisesta todellisuudesta ollaan jo siirtymässä eteenpäin.

– Puhutaan jo etäläsnäolosta. Se ei rajoitu näköön tai kuuloon, vaan digitaalisessa ympäristössä voi jo haistaa, maistaa tai koskettaa, Sutinen kuvaili.

Sairauksien hoidosta terveydenhoitoon

Terveydenhoidosta puhuttiin laajemminkin. Sote-uudistuksen arveltiin päässeen maaliin 150 vuoden päästä, mutta teknologian harppausta toivottiin.

Lea Kauppi tosin toi esille perinteisemmänkin menetelmän.

– Terveydenhoito on nyt aika paljon sairauksen hoitoa, mutta tulevaisuudessa on pakko puhua enemmän siitä, miten pysytään terveenä. Tarvitsisi pistää sormia multaan enemmän. Sitäkin ajatusta pidettiin alkuun huuhaana, mutta tutkimus antaa yhä enemmän näyttöä, että se parantaa vastustuskykyä.

Olli-Pekka Heinonen oli samaa mieltä, ja kertoi esimerkin Singaporesta, joka tunnettu hygieenisyydestään.

– Singaporen armeijassa oli niin paljon allergioita, että taistelemisesta ei oikein tullut mitään. Sen takia siellä on alettu altistaa nuoria mullalle, Heinonen sanoi.

Uteliaisuus, kauneus, ympäristö, persoona

Paneelikeskustelun päätteeksi jokainen keskustelija sai antaa neuvon, mihin eurajokelaisen kannattaa tulevaisuudessa keskittyä.

– Säilyttäkää uteliaisuutenne ihmisiä ja asioita kohtaan, se kantaa aina kauas, Lea Kauppi sanoi.

– Vaalikaa hyvää ja kaunista, luontoa, puhtautta ja ihmisläheisyyttä, Ulla Heinonen totesi.

– Tulkaa kaapista ulos. Ihmiset ovat niin paljon enemmän kuin ajatellaan. Olemme ujoja tuomaan persoonaa ja lahjojamme esille. Olkaa uteliaita myös oman itsennen suhteen. Rohkeammin pitäisi elää, nyt paljon jännitetään ja mennän muiden mukana, Erkki Sutinen sanaili.

Olli-Pekka Heinonen otti vastaukseensa eurajokelaisemman näkökulman.

– On aikamoinen lahja kasvaa ympäristössä, jossa asiat ovat pääosin hyvin. Miettikää, miten sitä lahjaa voi käyttää asioiden kääntämiseksi uuteen, miten yhdistämään hieno perinne ja vahvuudet johonkin uuteen, ettei Eurajoesta tule muinaismuseota, hän sanoi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut