Päällä on puolisen kilometriä suomalaista peruskalliota. Mutkittelevalla automatkalla alaspäin korvat ovat menneet lukkoon, on kuin olisi ajanut alas maailman pisintä parkkihallin ramppia. Ilmassa on kostea, maakellarimainen tuoksu.
Ollaan Olkiluodon Onkalossa, jossa ydinjätehuoltoyhtiö Posiva on tekemässä kansainvälistä historiaa. Maan uumeniin rakennettava käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos tulee käynnistyessään mitä luultavimmin olemaan lajinsa ensimmäinen.
Maanalaisen tunneliverkoston alkutahdit räjäytettiin vuonna 2004, ja nyt käynnissä on täyden mittakaavan loppusijoituskoe, FISST. Se on merkittävä askel kohti ydinjätteen loppusijoitusongelman ratkaisemista.
FISST:ssä mallinnetaan oikeaa loppusijoitustilannetta: kahdeksan metriä syvään loppusijoitusreikään sijoitetaan viisi metriä pitkä, yli 20 tonnia painava kuparikapseli. Se ympäröidään bentoniittisavella, jolla tukitaan myös koko tunneli, jossa kapselireikä sijaitsee.
Suurin ero on tietysti se, että testikapselin sisällä ei ole ydinjätettä. Muuten oikeaa tilannetta pyritään simuloimaan mahdollisimman tarkasti.
– Kapselit lämmitetään sen lämpöisiksi, mitä ne oikeastikin olisivat, eli vähän alle sata-asteisiksi, kertoo Posivan kehitysjohtaja Tiina Jalonen.
Juttua muokattu klo 21.15: Korjattu kuvatekstejä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.