Hyvin pienten kalanpoikasten kohtalo Olkiluodon merivesijärjestelmissä on yhä kysymysmerkki. Näin on siitä huolimatta, että asiaa on yritetty tutkia aiempaa perusteellisemmin.
Seurantamenetelmissä on ilmennyt ennakoimattomia ongelmia.
Ne koskevat alle senttimetrin pituisia poikasia, joita on yhytetty voimalaitosyksiköiden tulovesikanavista niin sanottujen karkeavälppien ulkopuolelta.
– Pyynnit käynnistyivät jo huhtikuussa. Kovasta yrityksestä huolimatta alle sentin poikasia ei ole saatu planktonhaaveilla saaliiksi, kertoo kalastusbiologi Mika Sivil Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Seuranta kaikissa yksiköissä
Tutkimukset liittyvät Teollisuuden Voiman (TVO) laitoksilleen saamiin ympäristölupiin.
Olkiluodon ydinvoimalan kolme yksikköä nielevät jäähdytykseensä joka sekunti lähes 140 000 litraa Selkämeren vettä, jos laitokset toimivat täydellä teholla. Vesimäärään tarvittaisiin Eurajoen tämänhetkisellä virtaamalla peräti kymmenen jokea.
Meriveden mukana ydinvoimalan välppiin ja mahdollisesti myös niiden läpi kulkeutuu myös merieliöitä, kuten kaloja.
Niiden lajistoa ja määrää eri kokoluokissa on tutkittu tänä vuonna kaikilla kolmella laitos- yksiköllä.
Analysoituja tuloksia ei vielä ole, mutta poikasten kohdalla tilanne on aiheuttanut siis ympäristölupia valvovan viranomaisen mukaan erityistä päänvaivaa.
Useita lajeja löytynyt
Isommat kalat jäävät merivesijärjestelmien välppiin esimerkiksi simpukoiden, irtolevien ja roskien tapaan.
Ykkös- ja kakkosyksiköillä kymmenkunta vuotta sitten tehtyjen seurantojen mukaan kaloja kuolee välppäyksessä 3–10 tonnia yksikköä kohden.
Uusi kolmosyksikkö käyttää kuitenkin vettä lähes yhtä paljon kuin kaksi vanhempaa yksikköä yhteensä.
Tämänvuotiset havainnot kertovat, että ainakin pari-kolmesenttisiä kalanpoikasia jää välppeen joukkoon.
– Poikaset ovat elokuisen tiedon perusteella olleet pääosin kuoreita, silakoita ja tokkoja, mutta myös pientä kolmipiikkiä on esiintynyt runsaasti, Sivil kertoo.
Alle senttimetrin pituisia poikasia ei ole välppeen seassa havaittu.
Erillispyynti jäihin
Kokonaan arvailujen varassa on, kulkeutuuko järjestelmiin myös pienimpiä poikasia ja kuinka paljon. Tieto on oleellinen, kun arvioidaan ydinvoimalan vaikutuksia lähivesien kalastoon.
Se, ettei alle sentin mittaisia kaloja ole saatu, ei vielä kerro asian todellista laitaa.
– Poikasten pyynnillä tulovesikanavista ei voida suoraan arvioida voimalaan kulkeutuvien yksilöiden määriä, kalastusbiologi sanoo.
Toisaalta voimaloiden vedenottorakenteet eivät välttämättä mahdollista luotettavaa tarkkailua lainkaan. Näin on ainakin nykytiedon valossa.
Tällä hetkellä pikkupoikasten erillispyynti on jäissä.
– Mietimme talven aikana keinoja, kuinka alle sentin pituisten, voimalaan kulkeutuvien poikasten määriä olisi mahdollista selvittää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.