Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin ottaminen käyttöön on omiaan tasaamaan sähkön hintavaihteluja Suomen ja Ruotsin välillä, mutta tämän kuukauden kaltaisia hintapiikkejä se ei täysin estä. Niiden todennäköisyys kuitenkin pienenee, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Joulukuun hintapiikin aikana sähkön hintaero Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä venähti poikkeukselliseksi.
– Tilanne muuttuu, kun saadaan käyntiin sekä Olkiluoto-3 että saadaan runsaasti lisää tuulivoimaa lähivuosina. Silloin Suomessa tuotetaan keskimäärin jo suunnilleen se määrä sähköä, joka täällä kulutetaan, Leskelä kertoo.
Hän muistuttaa, että Suomi on ollut kroonisesti mittava sähkön tuoja. Olkiluoto-3:n käynnistymisen jälkeen Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto sekä sähkön tuotanto ja kulutus ovat hänen mukaansa paremmin maittain tasapainossa.
– Vähemmän tulee niitä tilanteita, joissa Suomi irtaantuu omaksi hinta-alueeksi, Leskelä sanoo.
OL3:ssa pitäisi syntyä sähköä tasan kuukauden päästä – täysi teho aprillipäivän korvilla
Alkutalven aikana Suomen aluehinta on kasvanut jopa kuusinkertaiseksi Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan hinta-alueisiin verrattuna, mikä aiheutti Suomeen hintapiikin. Kun markkinat toimivat täydellisesti, tukkusähkön hinnat Pohjoismaissa ja Baltiassa ovat samat, mutta pullonkaulat sähkönsiirrossa voivat johtaa hintaeroihin, etenkin silloin kun kulutus on suurta.
Leskelä huomauttaa, etteivät hintaerot Suomen, Pohjois-Ruotsin ja -Norjan välillä ole ainoita Pohjoismaissa. Siirtoyhteydet pohjoisesta Etelä-Ruotsiin ja -Norjaan ovat riittämättömät. Joulukuun puolivälissä eteläisimmän Ruotsin, Etelä-Norjan sekä Tanskan aluehinnat olivat reippaasti korkeammat kuin Suomen ja Baltian.
Sähkön kuluttajahinta muodostuu siten, että aluehinnan päälle lisätään verot ja sähköyhtiön marginaali. Sähkön tukkukauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa.
Kysyntäjoustot voivat myös auttaa hintavaihteluissa
Myös professori Kimmo Kauhaniemi Vaasan yliopistosta uskoo, että Olkiluoto-3 tasaa jonkin verran hintoja Suomessa, kun tuotantokapasiteettia on enemmän.
Hintavaihteluun vaikuttaa hänen mukaansa uusiutuva energia. Tuuli- ja aurinkovoimaa on saatavissa epätasaisesti. Joulukuun alkupuolen hintapiikin aikana tuulivoima oli suurimmaksi osaksi pois pelistä, jolloin hintaerot Pohjois-Ruotsiin ja -Norjaan venähtivät.
– Alueellinen tuotantokapasiteetti kasvaa Suomessa Olkiluodon myötä. Uskoisin, että hintaerot pienenevät, Kauhaniemi sanoo.
Hän huomauttaa, että myös kysyntä voi periaatteessa joustaa, kun sähkön hinta nousee korkealle. Hänen mukaansa menee kuitenkin vielä aikaa, ennen kuin kaikki tekniikan mahdollistama joustopotentiaali saadaan käyttöön.
Joustot ovat yksinkertaisimmillaan sitä, että kotitalouksissa lämminvesivaraajaa lämmitetään halvan sähkön aikana yön tunteina. Lisäksi joustoja voidaan saada muun muassa teollisuudesta ja julkisten rakennusten ilmastoinnista.
OL-3:n on määrä aloittaa kesäkuussa tuotanto täydessä mitassa
Olkiluoto-3:n on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla kesäkuusta lähtien, ellei uusia viivästyksiä ilmene. Ensimmäisen kerran voimala liitetään valtakunnanverkkoon tammikuussa. Reaktori käynnistettiin joulun alla.
Voimala on kärsinyt lukuisista viivästyksistä. Alun perin Olkiluoto-3:n piti valmistua vuonna 2009.
Olkiluodon kolmosreaktorin teho on 1 600 megawattia. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen tuotantokyky on tällä hetkellä 10 700 megawattia, minkä päälle tulee runsaan 600 megawatin tehoreservi.
Olkiluoto-3 yhdistettynä alati kasvavaan tuulivoimatuotantoon merkitsee siis tuotantokapasiteetin merkittävää kasvua, mutta se ei riitä kattamaan kylmimmän talvipäivän kulutusta. Fingrid arvioi, että kylmimpänä talvipäivänä kulutus voisi nousta yli 15 000 megawattiin.
Siirtokapasiteettia naapurimaista tarvitaan siten edelleen. Normaalioloissakin Suomeen tuodaan halpaa sähköä Ruotsista, jolloin tuotantokustannuksiltaan kalliimpaa suomalaista sähköä ei tarvita.
Fingrid sai lokakuussa hankeluvan uuden siirtolinjan rakentamiseen Suomen ja Ruotsin välille. Uusi siirtolinja lisäisi Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia.
Tällä hetkellä tuontikapasiteetti naapurimaihin on 5 100 megawattia.
Tuulivoiman vaihtelut helpommin hallittavissa
Energiateollisuuden Leskelän mukaan on hieman yllättävääkin, että Olkiluodon tasainen tuotanto vaikuttaa tuulivoiman käyttöön.
Kun tuotanto kotimaassa lisääntyy Olkiluoto-3:n myötä ja rajojen siirtokapasiteetti kasvaa, tuulivoiman vaihtelut ovat paremmin hoidettavissa rajasiirroilla kuin tällä hetkellä.
– Ilman muuta Olkiluoto-3:n uusi tuotanto tulee helpottamaan myös tätä säätöä, Leskelä sanoo.
Antti Autio, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.