Ympäristöministeriön lausuntokierrokselle lähettämässä uudessa jätelaissa tähdätään entistä edistyksellisempään kiertotalouteen. Jätelakiin on kirjattu muun muassa pykälä, jonka mukaan biojätteen keräys tulee pakolliseksi kaikille kiinteistöille koosta riippumatta yli 10 000 asukkaan taajamissa.Jätelakiuudistuksen on arveltu astuvan voimaan siirtymäajoilla kesällä 2021, mutta Rauman kaupunki haluaa jo muistuttaa keskusta-alueen omakotitaloasujia.Uudistuvassa laissa jokaisella kiinteistöllä ei tarvitse olla omaa biojäteastiaa, mutta keräys on jatkossa järjestettävä jokaisesta taloudesta. Biojätteen voi vaihtoehtoisesti edelleen myös kompostoida.– Erityisesti Vanha Rauma on haastava kohde biojätekeräyksen osalta. Pohdimme parhaillaan, miten keräyksen toteuttaminen olisi järkevintä. Kimppa-astiat, korttelikeräys sekä kompostointi kiinteistön alueella ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja, Rauman kaupungin vastaava jätehuoltoneuvoja ja vt. käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää kertoo.
Omakotitalon oma biojäteastia ei yleensä kannata
Omakotitalojen vapaaehtoinen biojätekerääminen kimppa-astioihin on vielä ollut hyvin harvinaista.
– Ei siihen paljoa ole ollut innostusta. Joku biojätekimppa Vanhan Rauman alueelta on ollutkin. Mutta seka- ja muovijätekimppoja on enemmänkin, Sillanpää kertoo.
Jätehuoltomääräyksissä sanotaan, että biojäteastia pitää tyhjentää kerran viikossa lukuunottamatta syväkeräyssäiliöitä. Talvikuukausina voi anoa kahden viikon tyhjennysväliä.
Sen vuoksi omakotitalossa yksittäinen biojäteastia ei ole yleensä järkevä vaihtoehto.
– Viikossa sinne ehtii kertyä vähän tavaraa vain pohjalle. Kustannus tulee korkeaksi sekä ympäristövaikutuskin nousee, kun auto käy pienen määrän vuoksi paikalla.
Kierrätyksessä asukkaat ovat vahvasti ääripäissä
Raumalla on kerätty biojätettä erilliskeräyksenä jo ainakin vuodesta 2002 lähtien.
Biojätteen keräysmäärät ovat pikku hiljaa nousseet. Vuonna 2010 Raumalta kerättiin biojätettä 800 tonnia ja vuonna 2019 jo 1 200 tonnia.
Joissakin kaupungeissa omakoti- ja paritalojen biojätekysymys on ratkaistu nelilokeroisilla jäteautoilla.
Ne keräävät omakotitaloista jätteitä, jotka on lajiteltu nelilokeroiseen jäteastiaan, jossa esimerkiksi bio-, muovi- ja paperijäte ovat omissa osioissaan.
– Ilman muuta sellainen kiinnostaisi, jos saisimme tarjouskilpailussa jätehuoltoyrityksiltä sellaisenkin vaihtoehdon mukaan, Sillanpää sanoo.
Hän kertoo, että raumalaiset ovat varsin valveutuneita kierrättäjiä, mutta entistä useampi voisi ottaa lajittelun osaksi arkirytmiä.
– Käyttäjissä on paljon hajontaa. Joillakin on edelleen vain se sekajäteastia, eivätkä he oikein vie mitään kierrätyspisteeseenkään. Sitten on niitä, jotka lajittelevat aivan kaiken ja ovat ottaneet sen asiakseen. Helppoahan se on, kun sen vain aloittaa.
– Valtakunnallisesti olemme esimerkiksi muovipakkausjätteissä menestyneet ihan hyvin. Siellä ei ole ollut mitään suuria määriä väärää jätettä, joten lajittelu on ihan onnistunut.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.