– On yritetty olla erilainen ja koetettu keksiä mitä olisi tulossa, arvelee Rauman yrittäjäpalkinnon lauantaina pokannut huoltamoyrittäjä Saku Kiikola.
Hän on vaimonsa Jaana Kiikolan kanssa vastannut Neste Kiikolasta Syväraumankadun varrella vuodesta 2004.
Erilaisuus on pantu merkille.
Suunta on pitkään ollut kohti automaattiasemia ja baarimarketteja. Raumallakin osuuskauppa purki juuri perinteisen Tallikedon huoltoasemansa. Kiikola sen sijaan tunnetaan huoltoasemana, jossa edelleen huolletaan autoja ja palvellaan.
– Meillä voi yhä asioida sisällä kassalla ja pojat katsovat öljyt tai vaihtavat sulat ja lamput autoon.
Huollolle riittää kysyntää.
– Kaksi korjaajaamme ovat täystyöllistettyjä ja itse voin tuurata tarpeen mukaan, kertoo Saku Kiikola, joka on koulutukseltaan autoasentaja.
Haastattelun lopulla autokorjaaja käykin kysymässä ehtiikö kauppias vaihtaa yhdet talvirenkaat. Ehtii kyllä.
– Paljon olen työssä kiinni, mutta ainakin pysyn näin kärryillä missä mennään. Toisaalta yritykselle voisi olla eduksi, jos käyttäisin enemmän aikaa tilauksiin, ostoihin ja asiakaskontakteihin, miettii Saku Kiikola.
Uusia palveluja pitää aina funtsia. Lähiviikkoina käyttöön otetaan uusi automaatti, jotta pesuun pääsee silloinkin, kun huoltamo ei ole auki.
– Sellaista on toivottu. Yritämme pitää meille tärkeät vakio- ja yritysasiakkaat tyytyväisinä. Monet ovat käyneet meillä niin kauan, että heistä on tullut kavereita.
"Lomia melkein kuin ihmisillä"
Yritys työllistää keskimäärin yhdeksän ihmistä. Saku ja Jaana kiittelevät osaavaa ja joustavaa henkilökuntaansa, jonka ansiosta perheyrittäjätkin voivat pitää vapaapäivänsä.
– Sunnuntait olemme aina itse töissä. Pyrimme olemaan pois perjantain ja lauantain. Lomia olemme pystyneet pitämään melkein kuin ihmiset, kertoo Saku.
Pariskunnan lapset ovat nuoresta pitäen tehneet töitä asemalla.
– Nyt tytär tekee muita töitä, mutta tuuraa joskus täällä. Isä auttaa välillä esimerkiksi remonteissa.
Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa, josta tulosta jäi noin 70 000 euroa.
Takavuosina kate oli kohdallaan
Huoltamoala muuttui Saku Kiikolan mielestä paljon 2000-luvun alussa. Ympäristövaatimukset kiristyivät ja hintakilpailu kiristyi, mikä pakotti laajentamaan palveluita.
– Takavuosina, 1980-luvulla, valtio määräsi hinnat. Polttoaineissa kate oli 10–15 prosenttia, nyt puhutaan muutamasta prosentista.
Siksi monipuolisuus ja uuden kokeilu on menestymisen edellytys, näkevät Kiikolat.
Kaikki ei koskaan onnistu, mutta pahoja huteja ei Saku Kiikolan mieleen tule.
– No, tuulilasien korjaaminen loppui lyhyeen. Kun isä kaatoi 10 000 markkaa maksaneen liimapullon vahingossa, hän totesi, että tämä homma lakataan alkuunsa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.