Opiskelupaikka voi mennä näkövammaiselta sivu suun

Näkövammaisten keskusliiton koulutuspoliittisen suunnittelija Sari Kokon mielestä näkövammaisten koulutuksessa tapahtui käänne huonompaan vuonna 2012 niin sanotun sora-lain säätämisen jälkeen.

Soveltumattomuuteen ratkaisuja -säädöspaketin eli sora-lain mukaan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle.

Lain mukaan opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä suorittamaan opintoihin liittyviä käytännön tehtäviä silloin, kun opintoihin liittyy alaikäisen, potilaan, asiakkaan tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

– Näkövammaisen on esimerkiksi erittäin vaikea päästä opiskelemaan lähihoitajaksi, Kokko sanoo.

Rauman Winnovassa lähihoitajien opettaja ja koulutusvastaava Sanna Vahteristo ei muista, että oppilaitoksessa olisi vedottu opiskelijan kohdalla sora-lakiin.

– Heikkonäköiset pystyvät meillä opiskelemaan, mutta eivät oikeastaan täysin sokeat, sillä pitäähän esimerkiksi lääkkeitä jakaessa nähdä, mitä tekee.

Vahteristo uskoo, että vaikeasti näkövammaiset harvoin edes lähtevät hakemaan opiskelupaikkaa hoiva-alalta.

– Esimerkiksi jo peruskoulussa käydään opinto-ohjaajan kanssa keskusteluja siitä, mille alalle nuori voisi suuntautua.

Vaikka Sari Kokon mielestä näkövamma estäisi osallistumisen joihinkin käytännön tehtäviin, ei sen pitäisi tarkoittaa sitä, että opiskelija on automaattisesti soveltumaton koko alalle.

– Lähihoitajankin työtehtävät voivat olla todella erilaisia. Näkövammainen voi toimia esimerkiksi ohjaus- ja neuvontatehtävissä.

Lue lisää maanantain Länsi-Suomesta.