Osa hupenevista Itämeren silakoista joutui punaiselle listalle WWF:n kalaoppaassa – "Hälyttävä merkki"

Pohjanlahden silakan värikoodi muuttui järjestön kalaoppaassa vihreästä keltaiseksi ja pääaltaalta troolatun silakan keltaisesta punaiseksi.

Ympäristöjärjestö WWF on tiukentanut suositustaan Itämeren silakoiden käytöstä. Syynä on Itämeren tärkeimpien silakkakantojen taantuminen.

WWF on päivittänyt kalaopastaan, jossa annetaan ohjeita kalan vastuulliseen kuluttamiseen. Oppaassa linjataan nyt, että Pohjanlahdelta pyydettyä silakkaa tulisi käyttää harkiten ja Itämeren pääaltaalta troolattua silakkaa välttää kokonaan.

WWF käyttää kalaoppaassaan niin sanottuja liikennevalomerkintöjä. Pohjanlahden silakan merkintä on muuttunut vihreästä keltaiseksi ja pääaltaalta troolatun silakan merkistä keltaisesta punaiseksi. Itämeren silakoista Riianlahdelta pyydetty silakka on edelleen merkitty vihreällä.

Kalaoppaassa vihreällä merkittyjen kalojen kannat ovat elinvoimaisia eikä niiden pyynti aiheuta ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kestävyyteen voi WWF:n mukaan liittyä riskejä ja epävarmuuksia. Punaisella merkittyjä lajeja suositellaan välttämään.

Osa kannoista alitti kriittisen tason

Uusimpien kanta-arvioiden mukaan Itämeren tärkeimmät silakkakannat ovat pudonneet tavoitetasojen alle, mikä on hälyttävä merkki muutoksista Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa, WWF kertoo tiedotteessa.

Järjestön mukaan Pohjanlahden silakkakanta on alittanut tavoitetasonsa ensimmäistä kertaa. Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat ovat taantuneet kriittisen tason alapuolelle.

Euroopan komissio esitti elokuussa Itämeren silakan kohdennetun kalastuksen keskeyttämistä ensi vuoden ajaksi. Komission mukaan Pohjanlahden silakan määrä on pudonnut alle kestävän kannan ja ilman rajoituksia määrä todennäköisesti vähentyisi entisestään.

WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo tiedotteessa, että kalastus on vain yksi silakan taantumista selittävistä tekijöistä. Silti erityisesti troolikalastuksen merkittävä leikkaaminen olisi hänen mukaansa tärkeää.

– Ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen myötä kalojen elinympäristö on muuttunut, ja ravintoketjun alkupään lajit reagoivat siihen nopeasti. Silakka on esimerkki lajista, johon ympäristön muutokset vaikuttavat voimakkaasti. Kalastuksen säätelyssä tulee ottaa herkemmin huomioon Itämeressä tapahtuvat nopeat muutokset, Ovaska sanoo.

Suurin osa suomalaiskalastajien silakkasaaliista käytetään kalankasvatuksen rehuna. WWF:n mielestä hupenevat saaliskiintiöt tulisi ohjata rehukalastuksen sijaan ensisijaisesti elintarvikekäyttöön.

Anu-Elina Ervasti, STT

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut