Samasta työstä sama palkka. Se on pääperiaate, kun hyvinvointialueiden palkkoja lähdetään yhtenäistämään. Raumalla työskenteleville lääkäreille se voisi tietää jopa kahdentuhannen euron korotusta palkkaan.
Osa Raumalla työskentelevistä lääkäreistä voi saada palkkaansa yli 2 000 euron korotuksen ja hoitajatkin yli 200 euron lisäpotin kuukaudessa.
Tällaisia palkkaeroja on kunnissa ollut ennen hyvinvointialueen alkua.
Länsi-Suomen useasta lähteestä saaman tiedon mukaan esimerkiksi Raumalla lääkärin kuukausipalkka on ollut noin 6 000 euroa, kun taas Eurassa on voitu hätyytellä jopa 9 000 euron summia.
Raumalla myös hoitajien palkkanauhassa on ollut selvästi pienempi summa kuin esimerkiksi Kessoteen kuuluneella Eurajoella.
– Pieni kunta on voinut maksaa vähän helpommin parempaa palkkaa. Isommissa kunnissa menokuri on ollut vähän tiukempi ja palkat ovat olleet sen näköiset, Satakunnan hyvinvointialueen HR-johtaja Kaisa Harjunpää toteaa.
Samasta työstä sama palkka
Hyvinvointialueelle siirryttäessä työntekijät siirtyivät samalle työnantajalle, joten tuli tarve myös yhtenäistää palkkoja.
Palkkaharmonisoinnin seurauksena kenenkään palkka ei laske.
– Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus tässä on taustalla. Samasta työstä sama palkka, se on selkeä periaate, Harjunpää muistuttaa.
Hyvinvointialueella palkat käytännössä korotetaan kunkin tehtävän vaativuustason korkeimpaan tehtäväkohtaiseen palkkaan eli niin kutsutun kärkipalkan tasolle.
Harjunpää uskoo, että muunlaista ratkaisua tuskin edes haetaan. Mutta se on määrittelemättä, mikä tulkitaan kärkipalkaksi.
– Jos yksittäisellä sairaanhoitajalla on palkkana esimerkiksi 4 200 euroa, niin yhden henkilön perusteella ei ehkä koko porukan palkkaa nosteta, vaan todetaan kyseessä olevan lapsus. Sitä ei ole määritelty, onko kärkipalkka yksittäinen vai vähän isompi massa.
Palkkojen yhtenäistämistä on tehty jo kuntayhtymien aikoihin ja muilla hyvinvointialueilla.
Ongelmaksi näissä tapauksissa on usein noussut se, että kärkipalkat ovat usein syntyneet vaikeassa rekrytointitilanteessa, mutta palkassa ei ole eroteltu rekrytointi- tai henkilökohtaisia lisiä.
Harjunpää kertoo, että Satakunnassa rekrytointilisät ovat pääsääntöisesti kirjattu päättymään määräaikaan mennessä.
– Haastavaa on se, että jonkin verran organisaatioissa on leivottu tehtävälisiä tehtäväkohtaiseen palkkaan. Näiden erottaminen on haaste. Se pitää tehdä ennen harmonisointia, jotta tehtävät ja palkat ovat verrannollisia, HR-johtaja sanoo.
Kustannuksiin arviolta 5,8 prosentin korotus
Palkkojen yhtenäistäminen tuo hyvinvointialueille isoja korotuksia palkkakuluihin.
Satakunnan hyvinvointialueella on yksistään sairaanhoitajia ja lähihoitajia kumpiakin noin 2 000 kappaletta.
Kunta- ja hyvinvointityönantajat (KT) on arvioinut, että realistisin arviolaskelma nostaa hyvinvointialueen työvoimakustannuksia vuositasolla 5,8 prosenttia.
Satakunnan hyvinvointialueella kyseisellä korotuksella laskettuna palkkakustannukset nousisivat yli 30 miljoonaa, sillä tulevan vuoden talousarviossa työvoimakustannusten kokonaismäärä on noin 597 miljoonaa euroa.
Harjunpään mukaan Satakunnan osalta ei ole vielä tehty valmiita laskelmia.
– Odottelemme edelleen sitä, miten sote-sopimuksessa uudistetaan palkkausjärjestelmää. Sen vuoksi palkkojen yhtenäistämissuunnitelmat odottavat valtakunnan tason ratkaisuja.
Harmonisointi tehtävä ”kohtuullisessa ajassa”
Kaisa Harjunpää kertoo, että tällä hetkellä hyvinvointialueella tehdään harmonisointisuunnitelmaa, jota oli päätöksentekijöille tarkoitus esitellä marraskuussa.
Nyt esittely on siirtymässä alkuvuoteen.
Oikeuskäytäntöjen mukaan palkkojen yhtenäistäminen pitäisi tehdä ”kohtuullisessa ajassa”.
Viimeinen järjestelyerä on määrä jakaa kesäkuussa 2025. Jos harmonisointi on tuolloin vielä kesken, viedään yhtenäistäminen joka tapauksessa päätökseen.
– Järjestöt katsovat vahvasti, että se olisi kaksi vuotta, jolloin se pitäisi olla valmis. Mutta ei hyvinvointialueen kokoista harmonisointia ole ennen tehty.
Hyvinvointialueet painivat alijäämäisten budjettien kanssa, joten mistä saadaan rahoitus palkkaharmonisointiin?
Yhtenä ratkaisuna on käytetty sote-sopimuksen järjestelyvaraeriä, joista ensimmäinen tuli jakoon kesäkuussa.
Järjestelyerää pystytään hyödyntämään paikallisesti yhtenäistämään palkkoja.
Ensimmäisen erän neuvottelut kestivät kuukausia, mutta Harjunpään mukaan siitä ei voi vetää johtopäätöksiä harmonisointineuvotteluihin.
– Meillä on hyvä neuvotteluyhteys, sillä meillä on henkilöstöjärjestöjen kanssa sama maali. Satakunnan hyvinvointialue täytyy pitää veto- ja pitovoimaisena työnantajana. Satakunnassa ollaan hyvin kilpailukykyisiä palkoissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.