Pyhämaan-Rihtniemen väylästä on yhtä monta kokemusta kuin venereissujakin.
Kerroimme lauantaina vesialueeseen liitetyistä vaaramielikuvista ja kysyimme myös aallokkotutkijalta, miltä niemen länsi- ja lounaispuoli näyttää luonnonoloiltaan.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Jan-Victor Björkqvistin tulkitseman pohjakartan perusteella potentiaalia vaaralliselle aallokolle on. Aallokonmuodostukseen vaikuttaa tuulen ohella muun muassa veden syvyys, pohjan muoto sekä saaret ja luodot. Rihtniemen suunnalla nämä ovat "kohdallaan", mutta tutkimuksia paikan päällä tai edes mallinnuksia aallokonmuodostuksesta ei ole tehty.
Pyysimme alueeseen liittyviä muistoja ja mielikuvia veneilijöiltä muun muassa eri Facebook-ryhmistä. Kokemukset vaikuttavat vaihtelevan äärestä toiseen.
Pelkomuistot vahvempia kuin Atlantilta
"En yhtään ihmettele että sitä pidetään pahana kohtana eikä minulle kyllä tule ainuttakaan muuta yhtä hankalaa kohtaa mieleen akselilla Pori-Turku-Ahvenanmaa. Ja me ollaan siellä menty kymmenen vuoden ajan kaikki paikat ristiin rastiin, myös Turun ulkosaaristot."Birgitta Kuusinen
"Asuin lapsuuteni Rihtniemen nokan eteläpuolella, Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa. Mökkimme oli saaressa Rauman maalaiskunnassa eli Rihtniemen toisella puolella. Perin pelokkaan suhtautumisen Rihtniemen nokkaan varmaan äidiltäni. Kun joskus 80-luvulla Isän pienellä Flipperillä päätettiin lähteä mökille meriteitse vähän tuulisemmalla kelillä, muistan loputtoman höykytyksen jälkeen perille saavuttuamme pienen huoneeni hirsiseinien keinuneen silmissä pitkälle yöhön niin, ettei silmiä voinut ummistaa. Ehkä tämän vuoksi meillä naisväen päätöksellä kuljettiin mökille pääosin autolla Voiluodon rantaan asti, ja sieltä perämoottoriveneellä saareen. Vaikka olen näiden kokemusten jälkeen purjehtinut aikuisena Atlantin yli ja toistakymmentä vuotta ristiin rastiin Saaristomerta ja Ahvenanmerta, Rihtniemen nokan nimen kuuleminen edelleen tuo vahvimmat muistot pelosta merellä, ja myös meripahoinvoinnista."Marianne Hallamaa
"Rihtniemen jälkeisellä avoimella osuudella tulin todella merisairaaksi. Tämä on sikäli hämmästyttävää, että olen kyllä kavereiden paateissa kärsinyt merisairaudesta mutten omassani kuin kerran ennen tätä enkä sen jälkeen. Joku todella inhottava vanhan meren ja rannikosta heijastuvan aallon ynnä uuden pienemmän aallon sekoitus sai paatin liikkumaan niin oudosti, että ravitsin kaloja kahteen otteeseen."Jussi Pirnes
"Kerran tuli kahdeksametrisen veneen hytin kattoluukusta ryöppy vettä sisälle. Oli hyvinkin hiljaisia kyytiläisiä sen jälkeen."Markku Vuorenpää
"Sopivalla tuulen suunnalla mantereesta heijastuu melkoinen ristiaallokko siihen samaan kohtaan jolloin aallot saattaa olla melkoisia."Markku Halminen
"Juurikin tämä ristiaalto tekee "pesukone-efektin".Jyrki Nurmi
"Itse tuosta paljon kulkeneena ja alueella sukeltaneena näen Rihtniemen alueen haastavana. Mainingit ja tuulen aiheuttama aallokko on usein erisuuntaisia eli syntyy ristiaallokko. Vasta-aallokko pudottaa matkanopeutta ja ristiaallokko aiheuttaa hitaassa vauhdissa merisairautta. Paljon on kiinni siitä millä veneellä ja kelillä Rihtniemi ohitetaan. Suomessa suhteellisen haastava paikka veneilijöille em. syiden vuoksi."Pasi Poukka
"Aallokko saattaa kasvaa todella jyrkäksi ja jos jotakin sattuuu, ollaan todella nopeasti isoissa vaikeuksissa. Ei siitä turhaan varoitella."Jussi Pirnes
Kokemuksia hankalista aalloista
"Joitakin kertoja on jouduttu sinne kun tuuli on loppunut, mutta meri käy, silloin ei ole paras paikka seilata."Jarmo Viitala
"Onhan se huviveneilijälle ikävä nokka kiertää, aallot hyvin teräviä 2,4 (metrin) väylällä."Jyrki Nurmi
"Olikohan edelliskesänä, Rihtiämen nokassa oli melkosta muljausta ja kone sammui kesken kaiken. Onneksi oli purjeet ja tuulikaan ei ihan väärästä suunnasta ja lopulta moottorikin käynnistyi ennenkuin oltiin laivareitillä ennen rahtilaivaa."Tuija Tallila
"Jos tuuli sattuu sopivasta suunnasta, ristiaallokko on se pahin tossa kohdassa. Ennen rantaa matalikko josta "työntää" aallot takaisin."Outi Ojatalo
"(Jos) aallot on monta päivää vanhoja Rihtniemesä, niin siinä keikkuu paatti kuin paatti."Ville Andersson
"Eihän se kiva ole. Kuusimetrinen kevyt tuulilasivene viime syksynä 12/16 luoteesta (tuuli) eli vastaseen piti paukuttaa suurin osa matkasta Raumalle. En yhtään isompaan keliin enää lähde enkä tuommoiseenkaan."Tommi Jäntti
"Yritin pienellä avoveneelläni päästä Rihtinemen ohi Raumalta etelään. Oli tuullut joltisestikin lounaan puolelta, aalto oli sen verran jyrkkää ja korkeaa, ettei piskuisella paatillani kertakaikkiaan päässyt etiäppäin lainkaan. Tunnin sitkeän yrittämisen jälkeen oli käännyttävä takaisin."Jussi Pirnes
"Rihtniemen nokassa on kyllä kaikki edellytykset kohdillaan on pitkä matka aaltojen kasvaa varsinkin luodetuulella, on syvä vesi joka äkisti mataloituu aivan rannalla."Folke Björkroth
"Rouva tuli matkaan aina (Uudenkaupungin) Pakkahuoneelta, sai tarpeekkseen Rihtiksen töyssyistä!"Arto Mäkelä
"Purjelautailijoina käymme tuolla luode-pohjois tuulilla, ja paikka on laajalti tunnettu hyviin aaltoihin. En kyllä kovalla tuulella tuosta veneellä menisi."Matti Valopaasi
Moni pitää pelkoja turhina
"Joitain vuosia/kertoja siitä kulkeneena,myös huonossa kelissä,pidän myyttinä Rihtniemeä ja siitä kerrottuja tarinoita."Juhani Pantsar
"Raumalaista legendaa."Teppo Rantanen
"Itse olen siitä ajanut enkä edes tiennyt siitä ajaneeni."Jouni Lehtonen
"Myyttiā se on minun mielestäni."Janne Saarinen
"Normaali rannikkoväylä tässä avomeren lähellä. Kovemmilla tuulilla on parempi purjehtia ulkomerellä."Esa Sjöholm
"Ei tuo nyt muita avoimia paikkoja kummoisempi ole oman kokemukseni mukaan. Pläkällä on sileää ja tuulella aaltoja."Olle Wilhelmsson
"Koska Rauma on varsin kaukana Saaristomereltä, jossa on mahdoton määrä ihania luonnonsatamia, niin osa raumalaisista piti veneitään kesällä Uudessa kaupungissa ja raumalaiset purjehdustoverit ryhtyivät kutsumaan heitä "kunnianimellä": Rihtniemen pelkääjät. Olen kuitenkin varsin vakuuttunut, että useimmilla heistä ajatuksena oli päästä autolla nopeasti kotoa Raumalta tai sen ympäristöstä Uuteenkaupunkiin, josta sitten oli kätevämpää tehdä viikonloppupurjehduksia Saaristomerelle."Lauri Tarkkonen
"Toki Rihtniemen kärjessä joskus on vähän ristiaallokkoa, mutta en koe sitä mitenkään erityisen haastavana paikkana. Yksi vain monien muiden joukossa, jossa kannattaa sääennuste ottaa vähän tarkemmin huomioon."Leevi Parsama
"Rihtniemen vaarallisuus on hyvin vanhaa perua, se liittyy aikaan, jolloin purjehtijat suunnistivat pääsääntöisesti kompassin, paperikartan, paralleelien ja harpin avulla. Jos alueella oli sumua, jota kuulema usein oli ja varsinkin muistoissa kevytkin utu voi muuttua raskaaksi sumuksi, nii silloin "rannalta ulapalle" ulottuvan särkän portti oli merkitty kahdella tavanomaisella reimarilla, jotka eivät aikaisin keväällä olleet välttämättä vielä paikoillaan, oli sen "rännin" löytäminen matalan kivikon välistä varsin tärkeää ja jopa jännittävää. Varsinkin luovilla merkinnänpitoon nojautuva navitointi ilman lokia vain arvioituun nopeuteen ja kelloon turvautuen oli todella jännittävää.Kannattaa pitää mielessä, että vielä 50-luvulla purjehtijoilla oli harvoin apumoottoreita ja se vaikutti paljon päivämatkoihin ja myös siihen, mihin aikaan tullaan perille, tämän vuoksi tällainen laaja kivillä täytetty matalikko oli kiusallinen ja kun sinne vielä pohjanmuodon vuoksi tuli lyhyt ja terävä aallokko, niin aiheita merimiesjutuille oli riittämiin ja jutut paranivat kierros kierrokselta, kun niitä toistettiin."Lauri Tarkkonen
"Isot ovat aallot Rihtniemessä kun niin nopeasti mataloituu, purjehtien asian huomaa mutta ei perhettämme mitenkään erityisemmin pelota."Minna Keinänen-Toivola
"Tultuamme juuri Perämeren reissulta jossa todella pitkiä avomeritaipaleita ja varsinkin viimeinen päivä Reposaaresta Raumalle viime torstain kovassa tuulessa ja aallokossa, en kyllä enää koe Rihtniemeä kauheana paikkana."Tuija Salo
Estääkö Rihtniemen-pelko veneilyn etelästä Raumalle - tai päinvastoin?
"Väite on tuttu, mutta todennäköisempi syy lienee se, että merikarttasarjat on jaettu niin, että jako menee Rauman ja Uudenkaupungin välissä. Rauma on muistaakseni selkämeren kartassa ja Uusikaupunki vielä saaristomeren kartassa."Tuomas Pietilä
"Käytännössä etelästä tuleville vieraille saaret loppuu Ugiin ja Ugista Raumalle on aika pitkä matka vielä ja takaisinkin pitäis tulla. Ugissa on reilusti eteläsuomalaisia veneitä vierasvenesatamassa mutta se on aika monelle se kääntöpiste ja looppi rannikkoa pitkin ylös ja kohti Ahvenanmaata tai toisin päin matkaaville."Ville Andersson
"Raumalaiset siitä puhuvat ja "pelkäävät", ne ketkä käyneet eteläisemmästä Suomesta eivät mainitse erikseen."Minna Keinänen-Toivola
"Aaltoa on Selkämerellä kaikkialla. Ehkä tuo niemen kierto vaan koetaan isona kynnyksenä, kun se on "pahasti tiellä" ja vielä kiviä kärjessä, ettei voi ohittaa ihan nuolemalla. Haittaa kotiinmenoa ja sieltä lähtemistä."Ilona Helske
"U:gista saakka Raumalle on tuhottoman pitkä matka, kun ei ole mitään saaristoa tai katsomista."Teppo Rytkölä
"Saaristo loppuu toiselta puolen venettä ja shortsit alkaa tutista, kun katse kohtaa vain aavaa. Suurin osa veneilijöistä on vain sisävesi- ja saaristoveneilijöitä."Jukka Suominen
"Toivomuksena Väylävirastolle olisi isommat vihreät reimarit tärkeisiin kohtiin."Tuija Salo
Yksi muisto pahasta Rihtniemen kierrosta
"Elettiin vuotta -76, taikka -77 kun olin menossa Syväraumasta Sammalluotoon tuttavamme mökille. Ison Timolan perässä oleva jenkkikummastus, Chyrsler 45 kiskottiin käymään.
Tuuli oli puhallellut koko päivän sellasta 11-15 m/s luoteen-länsiluoteen kantilta, kuten niin monasti se alkusyksystä tekee, joten totesin siinä lähtiessä kaverilleni, että Rihtniemi tulee olemaan tosi ryppyinen.
Kaasulla pelaten Ruuhiluodon leetä hyväksi käyttäen Tankkarin sivuille. No nythän se alkoikin keikuttelemaan ja totesinkin siinä kaverilleni, että saas nähä, päästäänkö lainkaan nokkaa kiertämään.
Päästyämme lähemmäs Rihtniemeä, aallokko kasvoi kasvamistaan, ollen reiluissa vaahtopäissä koko ajan.
Mitä lähemmäs nokkaa pääsimme, sitä hankalammaksi matkanteko muodostui. Tuo tuuli kun tuli juuri inhottavalta kantilta tuollaisen liukuvan veneen keulaan nähden ja aina isomman aallon lähestyessä, piti kaasusta himmata ja kääntää vasten aaltoa, ettei se ryskäyttänt niin paljoa, eikä kaatunut sisään.
Nokan kohdilla alkoikin sitten se kommervenkkien osuus, koska aallot kääntyivät hieman ristiaallokoksi, suurempien tullessa suoraan reimarien suuntaisesti Kovankivien ja pookin välistä ja toiset tulivat Santkarin pookin takaa, keittäen koko ajan.Kun Timola oli aallon pohjalla, piti kaasulla lähteä kiipeämään allon murtuvaa seinää pitkin aallon päälle ja siellä kääntö sivusuuntaan ja "ratsastamaan" hetken aallolla. Taas kun aalto loppui, niin sama temppu ja surffaamaan.
Kun vihdoin ja viimein sen alimmaisen taulukarin jälkeen, saimme perän kohti aaltoja ja pääsimme ratsastelemaan myötäaalloilla kohti Uskelin matalikon länsipuolelta menevää viittaa kohti, tuli mieleen ajatus, että mitä jos vanha 45hv Chrysler olisikin jostain syystä alkanut ökköttelemään keskenkaiken? Oli melkoista kaasun kanssa pelaamista, kun myötäaalloissa piti kokoajan katsella olan yli ja olla valmiina antamaan kaasua, kun aalto alkoi lähestymään ja murtumaan perssen takana. Se aalto kun nosti joka kerta Timolan perää ja keula meinasi siinä kohtaa sukeltaa edellä menevän aallon sisälle, niin piti ryskiä kaasulla keulaa ylös ja pitää vene koko ajan niin pitkään aallon päällä, kuin suinkin mahdollista.Pyysin kaveria hetkeksi ohjaamaan, koska meinasin polttaa hermosauhut siinä surffaillessa. Polttelin siinä muutaman henkosen ja sitten tuli kiire. Hän ei huomannutkan että keula alkoi kyntämään liian hitaan vauhdin takia ja vesi alkoi tunkemaan keulan yli venen sisätiloihin.
Käännyin penkillä salamannopeasti ympäri ja lätkäsin käteni kaasun päälle, samalla siirtyen kohti takapenkkiä, jotta painopiste muuttuisi peräpainoiseksi. Siitä aallosta selvittiin muutamalla ämpärillisellä vettä välipohjan päällä ja kuskin vaidolla.Aikamme kun olimme surffailleet ja ohittaneet Uskelin matalikon, aloimmekin olemaan Trrutinpauhan kohdilla ja rupesimme kääntelemään keulaa kohti sisäänmenoaukkoa.
Kun päääsimme rantaan ja saimme veneen kiinnitettyä laituriin, piti oikke istahtaa ja vettää kunnon "perssauhut." Sen verran oli jänskät paikat, että siinä vaiheessa, kun olimme tukevasti maalla, alkoivat jalat tutajamaan.
Hetken kun olimme siinä henkäilleet ja taisi siinä jopa ruskea juomakin solahtaa kurkusta navan taakse, niin rantaan käveli eräs sen saaren vanhemmista mökkiläisistä. Tuttu mies oli mökkiläisille ja tuttu mies monille raumalaisillekin. Istahti kivelle ja kysäisi multa, että mistäs pojat tässä kelissä Timolan kanssa juuri hetki sitten tulivat?
Kun sanoin, että Syväraumanlahdelta, niin hän alkoi väittämään vastaan todeten: "Mnääkin ole Timolan kans ollu merel monet suvet ja syksyt, joten älkkäst ny koittakko hoopotta vanha miäst."
No me vängätti vastaha ja siihen mökin omistakjakin sitten tuumas tälle henkilölle, että kyllä se totta on. Äij puistel päätäs ja pist käde housus taskuu, otti siält taskulämpimän pöytviinapotu ja tyrkkäs sen mnuun kouraha sanoen: "Toi varmast tule tarppesse, tomse reisu jälkke. Hän nosta olematont hattuas."Kimmo Pajamäki
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.