Kaupunkioloissa suolistobakteereja päätyy huleveteen monesta lähteestä. Niitä voivat olla niin lemmikit kuin luonnonvaraisetkin eläimet, joiden jätökset valuvat sadeveden mukana hulevesijärjestelmään. KUVA: Juha Sinisalo
Uimaveden laadun pitäisi parantua Otanlahdella putkijärjestelyn myötä (LS 8.4.), mutta suolistobakteerien varsinainen alkuperä on yhä kysymysmerkki.
Kaupunkilaiset pitävät usein syypäänä rannalle ja urheilukentälle kerääntyviä valkoposkihanhia. Vielä parempana ehdokkaana voidaan kuitenkin pitää esimerkiksi lemmikkikoiria ja -kissoja, mutta ei enää ihmisen omia jätöksiä.
– Mahdolliset jätevesivuodot on käsityksemme mukaan suljettu pois, Rauman ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen sanoo.
”Isoa kuvaa eivät riitä selittämään”
Hanhet kerääntyvät Otanlahden rannoille ja Otan kentän nurmialueille lähdettyään pesimäalueilta. Pääsyylliseksi hanhista ei Hyvärisen eikä myöskään Rauman uimarannoille purkautuvia hulevesiä pro gradussaan tutkineen Minna Kivimäen mukaan ole.
– Jotain osuutta voi keski- ja loppukesällä jollain näytteenottokerralla olla. Isoa kuvaa valkoposkihanhet eivät riitä selittämään, Hyvärinen sanoo.
Hanhien ulosteessa on suhteellisen vähän Otanlahden uimavettä pilanneita koli- ja enterokokkibakteereja. Aurinkoisilla keleillä iso osa bakteereista tuhoutuu lisäksi auringon UV-säteilyssä, sillä hanhet ulostavat maalle eivätkä niinkään veteen.
Yli 100 000 hanhea eivät pilanneet uimavettä
Uimavesihygienian ja hanhien yhteyttä on olosuhteissa, joissa hanhimäärä on aivan toinen kuin Raumalla.
Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedotti joulukuussa kahdella kaakkoissuomalaisella järvellä tehdystä selvityksestä. Alueella levähtää yksittäisellä järvellä jopa 120 000 valkoposkihanhea.
– Vedessä olevien suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet olivat hieman kohonneet, mutta pysyivät kuitenkin koko esiselvityksen ajan uimavedelle asetettuihin laatuvaatimuksiin nähden erinomaisella tasolla, Syke kertoi.
Raumalla hanhien osuutta vastaan puhuu sekin, että bakteeripitoisuus on ajoittain erittäin suuri nimenomaan Otanlahteen laskevassa hulevesiputkessa. Siellä pahin linja ei myöskään kerää vesiä hanhialueilta.
– Ongelmallisin putkilinja on mereltä katsottuna Otanlahden urheilukenttien oikealta puolelta menevä linja, täällä on esimerkiksi metsittynyttä aluetta, jossa on paljon juuri ulkoilijoita, Kivimäki huomauttaa.
Hulevesiin tulee bakteereja monesta lähteestä
Ovatko runsaat suolistobakteerimäärät siis peräisin esimerkiksi koirien ulosteista? Mahdollisuuksia saastelähteen selvittämiseen on kartoitettu, mutta ainakaan vielä ratkaisua ei ole.
– Ongelma on monisyinen, joskin vesi- ja viemärilaitos on ainakin omilla tutkimuksillaan saanut yhden mahdollisen syyn pois listalta, Kivimäki sanoo mahdollisiin jätevesivuotoihin viitaten.
Kaupunkiympäristössä riittää bakteerilähteitä lemmikeistä luonnonvaraisiin eläimiin, jätehuollosta puutarhanhoitoon ja viemärien ”omaan” eliöstöön. Siitäkään ei Kivimäen mukaan ole käsitystä, mikä on hulevesien ”normaali” bakteeripitoisuus.
– Ongelmana on enemmänkin se, että suuri määrä hulevesiä ohjautuu matalaan lahteen, lisää Rauman ympäristöterveydenhuollon johtaja Tiina Laitala.
Jos putki auttaa, asia voi olla taputeltu
Hyvärisen mielestä lähteen etsiminen ei ole tarpeen.
– Jos pumppauksen myötä saastumisepisodit loppuvat, niin silloin oletamme, että poispumpatuilla vesillä oli ratkaiseva merkitys Otanlahden uintikieltokriteerien kannalta – ja ollaan tyytyväisiä, Hyvärinen sanoo.
– Jäljellä ovat sitten yleisemmät neuvot kuten vanha hyvä ”ei koiria uimarannalle” – eikä mielellään ihan lähistöllekään.
Myöskään terveysvalvonnalla ei ole erityistä syytä setviä esimerkiksi hulevesiputkistojen bakteeripitoisuuksia, vaan tässä tapauksessa vain uimaveden laatua.
– Kun Otanlahden uimaveden laatu saadaan vaatimukset täyttäväksi, terveydensuojeluviranomaisella ei ole perustetta tai tarvetta edellyttää asian laajempaa selvittelyä, Laitala sanoo.
Kanalissa riittää jo bakteereja
Selvitysten perusteella Otanlahden vettä saastuttavat eniten Otan kentän eteläpuolelta virtaavat hulevedet.
Kaupungin suunnitelmana on estää vesiä pääsemästä rannalle ja pumpata ne sen sijaan Kalastajantielle. Sen hulevesijärjestelmän kautta vesi virtaa Kanaliin.
Siirretäänkö ongelma siis Otanlahdesta keskelle kaupunkia?
Kanalin tilannetta sinne pumpattavat vedet eivät Juha Hyvärisen arvion mukaan muuta. Uoman veden hygieeninen laatu todettiin jo vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa vain välttäväksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.