Pääseekö Otanlahteen sittenkin myös sitä itseään? - "Totta kai on mahdollista, että mukana on ihmisperäistä kuormitusta"

Suolistobakteereja olisi joka ainoalla rannalla, jos lokit, koirat tai hanhet olisivat syypäitä, sanoo ely-keskuksen erikoisasiantuntija. Turussa samankaltaisen uimavesisaastumisen syyksi osoittautui taloyhtiössä väärin tehty putkiliitos.

| Päivitetty

Otanlahden bakteerisaastumisen ratkaisu voi vielä vaatia sitkeää salapoliisityötä.

Vaikka merkittävimmäksi suolistobakteerien kanavaksi näyttää osoittautuvan sade- ja valumavesiä johtava hulevesiputki, se ei välttämättä kerro bakteerien varsinaista lähdettä.

Kysymys kuuluu: voiko hulevesiputki saastuttaa Otanlahden uimaveden, ellei putkeen pääse myös sitä itseään eli käymäläjätevesiä?

Hulevesien rooli on selvä

Kaupungin ympäristöterveydenhuolto asetti uimarannalle uimakiellon viime maanantaina.

Turun yliopistossa opiskeleva Minna Kivimäki tekee parhaillaan Rauman uimarantojen bakteereista, sateista ja hulevesistä pro-gradu -tutkielmaa. Näytteenotto ja analysointi ovat vielä kesken, mutta tähänastisten tulosten perusteella hän on vakuuttunut siitä, että Otanlahti saastuu hulevesijärjestelmistä virtaavista suolistobakteereista.

Lahdelle vie kaksi hulevesiputkea ja yksi oja. Erityisen merkittävä on Otanlahden urheilukenttien tienoolta mereen johtava putki.

Putkessa hyvin korkeita bakteeripitoisuuksia

Huonosti vetänyt putki kunnostettiin vuonna 2017, jolloin alkoi myös uimaveden laatuluokituksen alamäki. Luokitus laski joka vuosi, ja viime vuonna veden laatu määritettiin huonoksi.

– Putkesta ottamissani näytteissä on enterokokki- ja kolibakteereja jopa useiden tuhansien pitoisuuksina, Kivimäki kertoo.

Tämä tarkoittaa analyyseissa käytettyä yksikköä, joka on bakteeripesäkkeitä muodostavia yksiköitä desilitrassa vettä.

Uimavedessä toimenpideraja on enterokokkien kohdalla 200 ja kolibakteerin kohdalla 500. Otanlahden uimavedessäkin suurimmat todetut pitoisuudet ovat olleet 1 700 ja 2 400 yksikköä.

– Runsailla sateilla varsinkin ensimmäisessä eli niin sanotussa first flush -näytteessä (”ensimmäinen huuhtelu”) pitoisuudet ovat yleensä korkeita. Pienemmällä sateella on välillä ollut korkeita pitoisuuksia, välillä ei.

”Ei tunnu todennäköiseltä ilman putkirikkoa”

Kaupunkialueella hulevesien mukana lähtee liikkeelle yleensä runsaasti eläinten ulosteita.

Sadevesi vie pelkästään isojen rakennusten katoilta esimerkiksi kaupungistuneiden lokkien ja varislintujen ulosteita sellaisia määriä, että hulevesien suolistobateeripitoisuudet kohoavat.

Kokonaan oma lukunsa ovat koirien ja kissojen ulosteet kadunvarsilla, pihoilla ja puistoissa. Nämä eivät kaikkien näkemyksen mukaan välttämättä riitä selitykseksi Otanlahden sitkeään bakteeriongelmaan.

– Näitä bakteereja olisi kyllä joka puolella ja joka ainoalla rannalla, jos lokit ja koirat tai vaikka hanhet olisivat syypäitä, sanoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen erikoisasiantuntija Harri Helminen.

– Otanlahden saastuminen ei tunnu todennäköiseltä ilman putkirikkoa tai muuta vastaavaa.

Turussa ranta saastui väärien liitosten vuoksi

Erikoisasiantuntija nostaa esimerkkitapauksen Turusta, jossa Pitkäsalmi ja sen uimaranta saastui suolistobakteereilla vuonna 2018. Ranta asetettiin joksikin aikaa uimakieltoon.

Näytteiden perusteella löytyi hulevesiverkoston purkupaikka, jossa bakteerien sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeita. Ammoniumtyppi voi kertoa esimerkiksi purkuveden sisältämästä virtsasta.

Päästöjen lähde saatiin jäljitettyä yhteen asunto-osakeyhtiöön. Yhtiössä oli tehty putkiliitokset väärin, minkä vuoksi muun muassa wc-jätevedet virtasivat suoraan hulevesiverkostoon ja sen kautta mereen.

Kivimäki on myös tutustunut Pitkäsalmen tapaukseen. Siellä bakteeripitoisuudet ovat toisinaan korkeita edelleen, vaikka väärä putkiyhteys korjattiin jo kaksi vuotta sitten.

– Joissakin tilanteissa, esimerkiksi tietyn sademäärän jälkeen, on mahdollisuus, että jätevesiviemärit pulppuavat yli, Kivimäki miettii.

Wc-vesien mahdollisuutta ei voi sulkea pois

Kivimäki huomauttaa, että hulevesiputket ovat myös huokoisia ja että niissä elävät omat putkistoon ulostavat eliönsä rotista sammakoihin.

Mutta pois ei voi sulkea vessavesiäkään.

– Totta kai on mahdollista, että Otanlahdellakin on mukana ihmisperäistä kuormitusta.

Selvimmin tähän viittaisi ajoittain hyvin korkeaksi nouseva kolibakteeripitoisuus.

Asian selvittäminen vaatisi kuitenkin tarkkaa tutkimista, sillä varsinkin enterokokkibateerien alkuperää on vaikea selvittää edes dna-analyysillä. Lisäksi tämän ryhmän bakteerit elävät ja runsastuvat myös suoliston ulkopuolella.

Kolibakteerit voisivat olla parempi johtolanka. Myös ammoniumtypen analysointi hulevesissä toisi mahdollisesti lisävaloa.

Otanlahden kuormitus on poikkeuksellinen

Vaikka wc-jätevedet osoittautuisivat tutkimuksissa merkittäväksi Otanlahden bakteerilähteeksi, olisi vuotopaikan löytämisessä vielä oma tekemisensä.

Kivimäki kuitenkin katsoo, että matalan ja huonosti virtaavan Otanlahden korkeat bakteeripitoisuudet voivat selittyä myös ilman ihmisperäistä kuormitusta eikä Helmisen heitto kaikkien rantojen saastumisesta välttämättä päde.

Otanlahdelle valuvat hulevedet peräti 17 hehtaarin alueelta, ja putket johtavat suoraan hiekkarannalle.

– Kuinka usein uimarannalla on yhtä massiivinen hulevesikuormitus kuin Otanlahdessa?

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut