Taiteilija Paavo Paunu tekee parhaillaan teoksia helsinkiläisen Huuto-gallerian näyttelyyn, joka on ensi helmikuussa. Teokset ovat yhdistelmä luonnon muovaamia muotoja ja taiteilijan kädenjälkeä. Kuva: Juha Sinisalo
Paavo Paunu laskeskelee, että nykyinen työtila, vanhan tilan hieman nyrjähtäneen näköinen päärakennus, on jo viides Raumalla. Uusi työskentelytila tuli hakuun vuosi sitten kun edellisen vuokrasopimus päättyi yllättäem.– Mutta pienituloiset taiteilijat työskentelevät aina paikoissa, jotka ovat vähän epämääräisiä ja halpoja, hän vitsailee.
Tosin Paunukin toteaa, että tullessaan ensimmäistä kertaa paikan päälle, hänkin päivitteli, mihin oikeastaan on tullut.
– Helteellä täällä oli kyllä hyvä työskennellä.
Lattian alapuolella on nimittäin vettä. Talvipakkasilla tilanne voi olla toinen, sillä rakennuksessa ei ole lämmitystä eikä juoksevaa vettä.
Pihan perällä on sentään ulkohuussi.
Paunu ei silti ole ehtinyt kiinnittää rappioromanttiseen paikkaan liikaa huomiota, sillä taiteilijalla on ollut kiire tulevien näyttelyiden rakentamisessa.
– Lähinnä olen heitellyt muuttokamoja sisälle kasoihin.
Tulipalo perui yhteisnäyttelyn
Seuraavan näyttelyn piti olla jo lokakuussa Porin taidemuseossa.
Kyseessä oli kansainvälinen yhteisnäyttely, jossa mukana olivat myös Paunun veljet Matti- ja Tarmo sekä Korkealan taiteilijaveljekset.
Näyttely kuitenkin peruuntui, sillä museon heinäkuinen tulipalo aiheutti niin suuria vahinkoja, ettei näyttelytoiminta ole mahdollista.
Vieraita itsellemme -näyttelyn teemana oli mielenterveys, jonne Paunu oli jo saanut valmiiksi kaksi suurta maalausta.
Veistoksia luonnon ehdoilla
Työtilan keskellä sijaitsevat isot puuveistokset ovat helsinkiläiseen Huuto-galleriaan helmikuussa tulevia teoksia.
Niissä jatkuvat Paunun tutut tekniikat; kierrätys ja kolmiulotteisuus.
Veistokset ovat yhdistelmä luonnon muovaamia muotoja ja kuvioita sekä taiteilijan omaa kädenjälkeä.
– Se, miten puu piirtää kuvioita, on kiinnostavaa.
Oksiaan ylös kurotteleva veistos on koottu eri puiden oksista. Kierteiset oksat ovat peräisin vuosia sitten Rauman taidemuseon pihasta myrskyssä kaatuneesta harvinaisesta vaahterasta.
Paunu kutsuu veistoksia hybridimalleiksi.
– Yhdistelen niihin omia hahmojani ja elementtejä.
Ryöpsähti käsistä
Länsimaisessa kulttuurissa luonto nähdään Paunun mukaan usein passiivisena ja sitä käytetään hyväksi.
– Minusta luonto itsessään on kaunis. Pyrin omalla muotoilullani löytämään balanssin oman tekemisen ja sen välillä.
Teokseen maalatut hahmot muistuttavat primitiivistä taidetta.
– Primitiivisessä taiteessa tunnetilat ilmaistaan suoraan, ei länsimaisen suodattimen läpi. Sekin on kiinnostavaa.
– Teos oli aluksi aika simppeli, nyt olen ruvennut rönsyilemään.
Advokaateille taukotupa
Seinän levyisen lautainstallaation puuosat näyttävät raakapuulta, mutta taiteilija on käsitellyt pintoja ja puristanut puun osia yhteen liimalla.
Taiteilijan edellinen puista tehty teos valmistui kiinalaisista lastauslavoista.
Siitä syntyi eräänlainen taukokoppi, jonka kylkiin hän maalasi kuvia.
Helsinkiläinen lakitoimisto tilasi teoksen tiloihinsa Kalasatamaan.
– Koppiin voi mennä sisälle, siellä on penkit ja pöytä, Paunu näyttää kuvaa.
Puun kiehtova historia
Puuta Paunu hamstraa kaikkialta, sitä hän on kerännyt muiden terassityömailta ja pihoista, jossa on ollut myrskyn kaatamia puita. Keämökiltä käsiin päätyi pärehöyläämän tuhtia punahonkalankkua, joka on peräisin Teiskosta.
– Puihin liittyvä historia on jännittävää. Olen omalla laskuopillani laskenut, että lankkujen puut ovat kasvaneet jo keskiajalla.
– Vietin lapsuuteni Suomenlinnassa 1700-luvulta peräisin olevassa talossa, jossa kaikki asiat olivat satoja vuosia vanhoja.
Minua on aina kiinnostanut historia ja se, miten kaikki, myös pinnat sisältävät informaatiota historiasta.
Paavo Paunu työskentelee taiteilijan työnsä ohella Vapaan taidekoulun rehtorina Helsingissä.
Hän on myös toista kauttaan valtion taideteostoimikunnan jäsen.
Toimikunta järjestää avoimia taidekilpailuja ja kutsukilpailuja sekä ostaa teoksia Kansallisgallerian kokoelmiin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.