Hallituksessa pelätään, että TVO:n ja Fingridin välinen erimielisyys vaarantaan OL3:n (vas.) käytön täydellä teholla vielä talvellakin.
Sähkötilanteen pelastajaksi ja hinnannousun hillitsijäksi odotettua Olkiluoto 3:a (OL3) ei välttämättä pystytä ajamaan ensi talvena täydellä teholla.
Syy liittyy Teollisuuden Voiman (TVO) ja kantaverkkoyhtiö Fingridin erimielisyyteen, joka koskee niin sanottua järjestelmäsuojaa.
Asia on niin merkittävä, että se on nostettu myös uuden hallituksen ohjelmaan.
Rajoituksia ja rahaa
Kantaverkon riskien hillitsemiseksi Fingrid edellyttää sähköntuotantolaitoksilta riittävää järjestelmäsuojaa, kun laitoksen syöttöteho ylittää niin sanotun mitoittavan vian rajan.
Sellaiseksi on määritelty 1 300 megawattia (MW), johon pystyy toistaiseksi vain OL3.
Järjestelmä on kuitenkin riippuvainen muun muassa siihen kuuluvista metsäteollisuuslaitoksista, joiden seisokit, poikkeustilanteet tai koneiden sulkemiset heijastuvat käytettävissä olevaan suojaan.
– Jos kuormia ei jostain syystä ole käytössä, niin laitoksen tehoa joudutaan rajoittamaan, sanoo TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua.
Lisäksi TVO joutuu maksamaan järjestelmäsuojasta silloin, kun OL3:n teho ylittää rajan.
Ei vain Suomen asia
Fingrdidin verkon suunnittelusta vastaavan johtajan Jussi Jyrinsalon mukaan TVO haluaa, että mitoittavan vian rajaa saadaan nostettua.
Tämä taas edellyttää mittavaa kantaverkon kehittämistä.
Jyrinsalo muistuttaa, että OL3:n vuoksi toteutettu nosto 1 300 megawattiinkin toteutettiin rakentamalla uutta verkkoa sekä uusia sähköntuotannon tehoreservejä.
– Mikäli rajaa edelleen kasvatettaisiin, syntyisi Suomeen koko Pohjoismaiden mitoittava vika. Se olisi koko sähköjärjestelmän kannalta haastavaa ja vaatisi toimenpiteitä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa, Jyrinsalo toteaa.
Tästä syystä rajan nosto edellyttäisi Jyrinsalon mukaan myös laajaa keskustelua Pohjoismaiden kesken.
– Asia vaikuttaa verkon mitoitukseen, siirtokapasiteetteihin ja reservitarpeisiin yli rajojen.
Huolena kannattavuustaso
OL3 aloitti kaupallisen käytön huhtikuussa, ja tehoa ryhdyttiin rajoittamaan jo loppukeväällä. Viimeisen kuukauden aikana laitosta on ajettu merkittävästi "vajaalla" lähes koko ajan.
Tämä ei kuitenkaan ole johtunut vain järjestelmäsuojasta, vaan myös erittäin alhaisesta sähkön markkinahinnasta.
Tarjolla on ollut paljon vesivoimaa, tuulta ja aurinkoa. Sähkön ylitarjonnan vuoksi OL3:n sähköä ei kaikkina aikoina mahdu kannattavasti markkinoille täydellä teholla.
Tilanteet arvioidaan TVO:n mukaan tapauskohtaisesti.
Sitä yhtiö ei kommentoi, kuinka painava eri tekijöiden rooli on esimerkiksi tällä hetkellä tai millaisen sähkön hinnan kohdalla järjestelmäsuojasta ei enää kannata maksaa.
Asiaan liittyy kuitenkin kannattavuushuoli, jos tehoa joudutaan rajoittamaan.
– Riskinä on tuotantokustannuksen nousu verrattuna tavoitteeseen, TVO:n viime vuoden tilinpäätöksessä todetaan.
Suuren tuotantolaitoksen äkillinen kaatuminen on iso riski sähköverkolle. Suuren tehonsa vuoksi OL3 on tässä kokonaan oma lukunsa.
Mukana hallitusohelmassa
Järjestelmäsuoja päätyi hallitusohjelmaan, jota neuvoteltaessa myös TVO kävi Säätytalossa kuultavana.
Ohjelman mukaan "mitoittavan vikaantumisen tehorajan sääntely ratkaistaan. Tavoitteena on, että ydinvoimaloita voidaan ajaa täydellä teholla ilman kohtuuttomia kustannuksia.”
Yhden yhtiön tuotantokustannuksia koskeva asia on ohjelmassa sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.
– Huonossa vaihtoehdossa meillä olisi Suomessa talvella tehopula ja samaan aikaan OL3 ajaisi satoja megawatteja huipputehoa pienempänä, toteaa tuore ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), jolle Orpon hallituksen työnjaossa kuuluvat energia-asiat.
Mykkäsen mukaan hallitusohjelma pyrkii varmistamaan, että vähäpäästöistä sähköä riittää myös tuulettomina pakkaspäivinä.
– Siksi päätettiin nostaa tahtotilan tasolla esiin, että olisi haettava sellainen ratkaisu, joka ei johda jo rakennettujen suuryksiköiden alikäyttöön.
"Näemme ongelmallisena"
Kantaverkkoyhtiössä hallitusohjelman kirjaukselle ei lämmetä.
– En tarkkaan tiedä, mitä sillä tavoitellaan. Näemme ongelmallisena, mikäli tätä fysiikan laeista tulevaa rajaa lähdetään poliittisesti säätelemään, Jyrinsalo sanoo.
Energia-asiat kuuluvat Orpon hallituksessa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle (kok.). Hänen mukaansa hallitus ei linjaa, miten TVO:n ja Fingridin erimielisyys ratkaistaan.
Sähköfysiikan ohella kyse on myös rahasta.
– Tässä on kai pohjimmiltaan kysymys siitä, minkä osan järjestelyn kustannuksista kantaa suuren voimalaitoksen rakentaja ja kuinka suuri osa sisällytetään kaikilta asiakkailta perittäviin kantaverkkomaksuihin. Valtion mahdollisesta osuudesta en tiedä.
Tällä hetkellä Fingrid maksaa suojasta niin sanottuja haittakorvauksia noin miljoona euroa vuodessa.
TVO:n osuus perustuu tarvittavan suojan ohella kulloiseenkin sähkön hintaan ja vaihtelee sen vuoksi tilanteen mukaan. Yhtiö ei avaa, millaisista summista puhutaan.
– Fingrid maksaa pienen osan ja me ison osan, toimitusjohtaja Tanhua toteaa.
Ratkaisu täysin auki
Mykkäsen mukaan hallitus ei linjaa, miten erimielisyys tai kustannusten jako pitäisi ratkaista. Siksi asian konkreettinen eteneminen tai sen aikataulu on toistaiseksi auki.
Hallituksen tahto käy kuitenkin ilmi hallitusohjelmasta.
– Ratkaisun pitäisi täyttää se ehto, että merkittävä uudehko kaupallisessa käytössä oleva kapasiteetti on myös käytettävissä silloin, kun Suomessa on pulaa sähköstä, ministeri tiivistää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.