"Nyt käydään aidot sote-vaalit! Aluevaaleissa on kyse juuri niistä peruspalveluista, jotka nousivat pääteemoiksi kuntavaaleissa. Aluevaltuusto päättää miten palvelut järjestetään minulle ja läheisilleni. Siksi kannustamme kaikkia käyttämään äänioikeuttaan", sanoo alueen valmisteluelint vetävä Asko Aro-Heinilä.
Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä on huolestunut, eikä vain virkansa puolesta. Hän harmittelee, etteivät ihmiset oikein tunnu innostuvan tammikuun aluevaaleista.
– Nehän ovat pahuksen tärkeät! Viime kuntavaaleissa melkein kaikki ehdokkaat puhuivat hyvinvointipalveluista. Nyt niistä noin 80 prosenttia, tai ainakin leijonanosa, siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä alueille.
Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että kunnat vastaavat peruspalveluista. Siihen tulee nyt suuri muutos.
– Kunnilla ei jatkossa ole mitään päätösvaltaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisessä. Uusien hyvinvointialueiden ei tarvitse edes kuulla kuntia, painottaa Aro-Heinilä.
– Valtio pystyy jonkin verran ohjailemaan rahoituksen kautta ja ministeriöiden määräyksillä, mutta todellinen päätösvalta siirtyy alueille. Siitä tässä nyt on kyse.
Aluejohtajan virka perustetaan heti
Aro-Heinilä johtaa väliaikaista vate-toimielintä, joka valmistelee hyvinvointialueen toimintamallia.
– Olen puhunut kalanruodosta. Valmistelemme järjestelmää ja tapoja tuottaa palveluita alueella kokonaisvaltaisesti. Kyse on muun muassa organisaatiomallista, henkilöstöstä, toimitiloista ja lukuisista sopimuksista.
Aluevaalit pidetään tammikuun 23. päivänä. Uusi valtuusto kokoontuu ensi kertaa maaliskuun alussa.
– Valtuusto tekee heti ensimmäisessä kokouksessaan tärkeitä päätöksiä organisaatiomallista ja hyvinvointialuejohtajan viran perustamisesta. Toiveena on saada johtaja valittua maalis-huhtikuun vaihteeseen mennessä, jotta hän voi aloittaa työnsä kesällä. Johtajan halutaan olevan mukana johtoryhmänsä kokoamisessa.
Johtoryhmästä, johon kuulunee alle kymmenen ihmistä, tulee alueen vahva nyrkki.
Joku alue voi jäädä ilman valtuutettuja
Aro-Heinilän johtama vate-elin esittää elämänkaarimallin mukaista organisaatiota, jossa on kolme linjaa: lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikäihmiset. Näille kaikille tulee oma linjajohtajansa.
– Tälle mallille olemme saaneet poliittisten päättäjien tuen. Samoin sille, että Satakuntaan tulisivat valiokuntien sijaan lautakunnat. Ne eivät menisi linjojen mukaan. Todennäköisesti perustetaan esimerkiksi palvelujen kehittämisen ja strategian lautakunnat. Puolueiden kanssa neuvottelut jatkuvat heti ensi viikolla, paljastaa Aro-Heinilä.
Valiokuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Lautakuntaan kelpaavat myös vähemmän kannatusta vaaleissa saaneet.
– Iso viesti puolueilta on ollut, että lautakuntiin saataisiin jäseniä jokaiselta alueelta. Pidän sitä erittäin hyvänä, sillä vaaleissa voi jokin alue jäädä kokonaan ilman edustajaa.
Keskittyvätkö palvelut Poriin?
Keskiverto kuntalaista eniten kiinnostava kysymys on ilman muuta palveluverkko: mitkä nykyisistä toimipaikoista saavat jatkaa, mitä palveluita on tarjolla missäkin?
Yleinen huoli ja pelko on, että päätösvallan siirtyminen alueelle vauhdittaa palveluiden keskittämistä alueiden suurimpiin kaupunkeihin, tällä seudulla siis Poriin ja Turkuun.
Aro-Heinilä ennakoi, ettei vastauksia isoihin ja arkoihin asioihin saada vielä tänä vuonna. Hän veikkaa, että näitä päätöksiä tehdään 2023 ja 2024.
– Alueilla ei ole isoa intressiä nopeisiin muutoksiin. Nykyiset tilat on pakko vuokrata kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi. Kun tiloista maksetaan, niin miksei niitä myös käytettäisi, kun henkilöstökin on valmiina?
Alue ei pärjää ilman yrityksiä
Aro-Heinilä arvelee, että monet suuret muutokset toteutuvat vasta ehkä vuoden 2025 alussa.
– Palveluverkko vaatii hyvät perustelut ja vaikuttavuuden arvioinnin. Olennaisen tärkeää on palvelujen sisältö. Tarkoitus ei ole jatkaa niin kuin tähän asti, vaan kehittää palveluja muun muassa digiä hyödyntämällä. Esimerkiksi pieni terveysasema, jossa on sairaanhoitaja ja lääkäri käy, voi olla hyvinkin järkevä, miettii maakuntajohtaja.
Yritysten rooli uudessa mallissa on puhuttanut.
– Ilman yksityisten aika merkittävää roolia alueet eivät tule selviämään. Yrityksillä on tärkeä rooli muun muassa palveluasumisessa, erikoislääkäripalveluissa ja työterveydessä. Alueet eivät pysty tuottamaan kaikkia palveluita itse, se on aivan selvä.
Kunnat menettävät omistajan äänensä
Järjestämisvastuun siirtyminen alueille on valtava muutos myös henkilöstölle. Satakunnassa alueen palkkalistoille siirtyvät kaikki he, joiden töistä vähintään puolet on liittynyt sosiaali-, terveys- tai pelastuspalveluihin. Puhutaan noin 10 000 ihmisestä.
– Lisäksi muutos vaikuttaa jollain tavalla noin 10 000 muun ihmisen töihin. Kaikissa kunnissa töitä joudutaan järjestelemään uusiksi. Esimerkiksi ruoka- ja puhtauspalveluihin tulee yhtiöittämisen tarve, sillä alue ei voi ostaa näitä palveluja kilpailuttamatta.
Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat totaalisesti, kun suurin osa palveluista, henkilöstöstä ja verotuloista lähtee.
– Kunnista tulee edunvalvojia. Kunnat menettävät omistajan äänensä sote- ja pelastuspalveluissa. Peruspalvelujen turvaamista tullaan lobbaamaan samalla tavalla kuin vaikkapa kasitien parannuksia tai henkilöjunaa, visioi Aro-Heinilä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.