Luopujat. Kuntavaalien ehdokaslistoilta puuttuu kolme johtavaa paikallispäättäjää Pyhärannassa. Mauri Helminen (oik.) vetoaa poisjäännissä 29 vuoden kunnalliseen uraan sekä eläkeiän saavuttamiseen, Sari Aaltonen (vas.) taas toteaa lupautuneensa alun alkaenkin mukaan vain kahdeksi valtuustokaudeksi. Markku Poskiparta sen sijaan sanoo suoraan, että "Ei tätä jaksa. Jotakin muutakin sisältöä täytyy elämässä olla." Kuva: Juha Sinisalo
Riitaisat poliittiset välit ja muu eripuraisuus ovat johtaneet Pyhärannassa tilanteeseen, jossa kunnan johtavat poliitikot jättävät kuntapolitiikan kuluvan valtuustokauden jälkeen. Ainakin kolme kärkihahmoa ei asetu enää ehdolle kevään kuntavaaleissa.
Pois jäävät kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen (kok.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Aaltonen (sd.) sekä SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Markku Poskiparta. Kokoomuksen ryhmyri Sinikka Pirttinokka ei vielä kerro suunnitelmistaan.
"Ilmapiiri on huono"
Kaikkien neljän kuntapoliitikon esiin tuoma ongelma on sama: kunnassa vallitseva toimintakulttuuri. Päättäjiä riepotellaan sosiaalisessa mediassa, valtuustokokoukset ovat vahvasti erimielisiä ja kunnan asioista on tehty lukuisia hallintokanteluita ja oikeusvalituksia.
Sinikka Pirttinokka sanoo olevansa huolissaan siitä, mihin kunnan, sen virkamiesten sekä luottamushenkilöiden mustamaalaamisella pyritään ja mihin se johtaa.
– Kunnan päätöksenteko ja kehittäminen on pysähtynyt. Valtuutettujen keskinäistä arvostusta ja kunnioitusta ei ole eikä yhteistyötä valtuustoryhmien välillä. Ilmapiiri on huono ja luottamus puuttuu.
"Päätöksenteko halvaantunut"
Huolen jakaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen. Hän sanoo miettivänsä, ajetaanko kuntaa tarkoituksella päätöksentekokyvyttömäksi ja toimeenpanokyvyttömäksi.
– Lähes jokaisesta asiasta on äänestetty, mikä sinänsä ei ole paha asia. Mutta tulokseen ei olla tyydytty ja useita valituksia on tehty hallinto-oikeuteen ja aluehallintovirastoon. Sekin on tietysti sallittua. Tämä kuitenkin lähes halvaannuttaa päätöksenteon.
– Esimerkiksi kunnanjohtaja valittiin kuntaan kaksi ja puoli vuotta sitten, mutta edelleen hän on vt. kunnanjohtaja valitusten johdosta.
Pyhärannan kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Sari Aaltosta harmittaa kunnan parjaaminen sosiaalisessa mediassa. Markku Poskiparran mielestä taas kunnassa on puutteita demokraattisten päätösten noudattamisessa. Kuva: Juha Sinisalo
Päiväkotipäätös kummittelee
Erimielisyydet kulminoituvat Ihoden päiväkotiratkaisuun. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että uusi päiväkoti rakennetaan Ihoden koulun yhteyteen. Lisäksi on talousarviopäätös rakentamiseen varattavista 981 000 eurosta.
Ratkaisut ovat syntyneet valtuustossa äänestämällä SDP:n ja kokoomuksen enemmistön turvin.
Tappiolle ovat jääneet keskustan sekä kokoomuksesta irtautuneen Yhteinen Pyhäranta -ryhmän valtuutetut. Nämä ryhmät ovat pitäneet vahvasti esillä hirsipäiväkodin rakentamista muualle Ihodeen.
"Valtuuston yli kävellään"
Valtapuolueiden poliitikot ihmettelevät, miksi kunnassa käytävä keskustelu tuntuu yhä lukkiutuneen hirsipäiväkotiin, vaikka toisenlainen päätös on jo tehty.
SDP:n ryhmyri Markku Poskiparta kyselee demokratian kunnioittamisen perään.
– Demokraattisia päätöksiä pitää noudattaa, mutta jostain syystä Pyhäranta on sellainen paikka, jossa ei noudateta, Poskiparta sanoo.
Myös valtuuston puheenjohtaja Sari Aaltonen sanoo pitävänsä käsittämättömänä, että valtuuston päätösten yli yritetään kävellä.
– Samoin olen erittäin huolissani meidän virkamiehistämme, he eivät saa tehdä työtään, kun heitä haukutaan ja kyseenalaistetaan ja tehdään kanteluita kaikenlaisesta turhanpäiväisestä. Kiusaaminen ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, Aaltonen sanoo.
Pyhärannan kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen sanoo miettivänsä, ajetaanko kuntaa tarkoituksella päätöksentekokyvyttömäksi. Kuva: Juha Sinisalo
Koulu toisi hyötyjä
Palaneen päiväkodin korvaava uusi päiväkoti halutaan sijoittaa koulun yhteyteen sijainnin tuomien synergiaetujen vuoksi, selittävät johtavat poliitikot.
Se puolestaan tuo kustannussäästöjä kiinteistönhuollossa, siivouksessa ja lämmityksessä. Päiväkoti voi käyttää koulun liikuntasalia ja ruoka tulee koulun keittiöstä.
– Tavoitteena on turvallinen ja viihtyisä työympäristö lapsille ja henkilökunnalle, Aaltonen toteaa.
– Hirsipäiväkodista voi yhtä lailla jättää tarjouksen siinä vaiheessa, kun ruvetaan rakentamaan, Poskiparta jatkaa.
Tien päässä kuntaliitos?
Pyhärannan tulevaisuutta haastateltavat pitävät suurena kysymysmerkkinä. Puheissa toistuu toive, että uudet kuntapäättäjät ajattelisivat kuntaa kokonaisuutena eikä esimerkiksi vain oman kylän kautta.
– Pelkään, että vaalien jälkeen uudella valtuustokaudella valittaminen tehdyistä päätöksistä jatkuu, Pirttinokka ennustaa.
– Veikkaan, että menee entistä huonommin vain. Kohta meillä ei riitä enää virkamiehet, Pyhärantaan on vaikea saada ketään. Kuntaliitos on pakollinen sellaisessa tilanteessa, Helminen toteaa.
– Kolme vuotta on haettu pätevää sosiaalityöntekijää, ja kaikki keinot käytetty, mutta kukaan ei tule. Harmittaa kunnan parjaaminen somessa, paha kello kauas kuuluu. Pilkanteon ja ivan alta Pyhärannasta löytyy niin paljon hyvääkin, Aaltonen sanoo.
Talous on oikaistu ja vesiasiakin työn alla
Pyhärannan kuntapolitiikassa kaksi suurinta puoluetta, kokoomus ja SDP, ovat tehneet yhteistyötä kuluvalla valtuustokaudella.
Markku Poskiparran mukaan kylillä on ihmetelty, miten nämä kaksi puoluetta voivat olla keskenään koalitiossa.
Aiemmin Raumalla kuntapolitiikassa mukana olleena hän ei näe asiassa mitään kummallista.
– Ei tämä niin ihmeellinen asia ole. Raumalta tulleena tämä on ihan tuttua, Poskiparta sanoo.
Koalitio on nimennyt kolme yhteistä keskeistä tavoitetta: kunnan talous on saatava kuntoon, oman vedentuotannon ongelmat ratkaistua ja kunnallista verotusta alennettua.
Talouden suunta on saatu oikaistua, huomauttaa Mauri Helminen. Kun valtuustokausi alkoi, kunnan tase oli miinuksella 800 000 euroa. Nyt se on plussalla 1,5 miljoonaa euroa.
Kuntapäättäjät korostavat, että Pyhärannan kaltaisella pienellä kunnalla pitääkin olla talouspuskuria.
Poskiparta huomauttaa, että talouden kääntäminen nousuun on vaatinut ponnisteluja.
– Nyt olemme plussalla ja kiinteistöveroa on laskettu, hän sanoo.
Kunta pudotti viime vuodelle vakituisen asunnon kiinteistöveroa 0,70 prosentista 0,50 prosenttiin. Sen sijaan 21,75:n tuloveroprosenttia ei ole laskettu.
– Emme ole enää paljon perässä Raumaa, 0,75 prosenttiyksikköä, Sari Aaltonen toteaa.
Murheena olleet kunnan vesiasiatkin ovat ratkeamassa. Pyhäranta neuvottelee yhdessä Uudenkaupungin, Laitilan ja kolmen muun lähikunnan kanssa seudulliseen vesihuoltoyhtiöön liittymisestä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.