Rauman Poikasoittokunnan tukiyhdistyksen toiminta on herättänyt Länsi-Suomen tietojen mukaan hämmennystä.
Näin joulun alla vanhempien ihmettelyn aiheet ovat liittyneet etenkin niin sanottuihin paketointivuoroihin. Poikasoittokunnalla on joululahjojen paketointipiste paikallisen hypermarketin aulassa.
Taustalla on kuitenkin myös muita varainkeruuseen, talkootyöhön ja erityisesti yhdistyksen viestintään liittyviä asioita, jotka taustajoukot ovat kokeneet epäselviksi.
Länsi-Suomi otti yhteyttä Rauman Poikasoittokunnan Tuki ry:n puheenjohtajaan Sanna Mustoseen, joka vastasi hämmennystä herättäneisiin kysymyksiin.
Mustonen kertoo, että hän on vastaillut jo vanhempien suuntaan samankaltaisiin kysymyksiin ja kokee tärkeäksi täsmentää, että viestit ovat tulleet lähinnä vain orkesterisoittoa aloittelevien taholta.
Pitääkö paikkansa, että puhallinsoitinta Rauman musiikkiopistossa soittava lapsi liitetään automaattisesti orkesteriin (Poikasoittokuntaan) vanhempia sen enempää asiasta informoimatta?
”Tässä on viestinnällinen ristiriita, joka uusien soittajien kohdalla usein syksyisin nousee esiin. Musiikkiopiston soitinoppilaan soittopolkuun liittyy, että opintoihin liittyvät yhteissoitto-osuudet pitää suorittaa orkesterissa. Me suoritamme sitä työtä, jonka musiikkiopisto määrittää osana soittoharrastusta. Kun musiikkiopiston ja Poikasoittokunnan taustalla ovat eri tahot, niin viestintä ei vain tässä kohtaa mene aina sujuvasti. Yhdistyksessäkin on yritetty miettiä, miten viesti kerrottaisiin niin, että se tavoittaisi kaikki mahdollisimman kattavasti ja jäisi mieleen.”
Osalle vanhemmista vaikuttaa tulleen yllätyksenä, että orkesterin jäsenyydestä tulee vielä perässä erikseen lasku.
”Kuten edellä kerroin, musiikkiopiston ja Poikasoittokunnan taustalla ovat eri tahot. Orkesterikoulun aloitussyksystä ei veloiteta, vaan vasta myöhemmin. Asian viestintään tulee varmasti kiinnittää enemmän huomiota.”
Tässä välissä haastattelua Sanna Mustonen tarjoutuu selvittämään, mitä kaikkea Poikasoittokunnan maksuihin sisältyy.
Hän listaa, että tukiyhdistyksellä on tarjota jäsenilleen muun muassa vakuutus ja esiintymisasuja, tarpeen mukaan vuokrasoittimia sekä soitinkoteloita- ja laukkuja, alkeisorkestereille on keväinen virkistysretki ja joulumuistajaiset, orkestereille ostetaan nuotteja ja on printterit nuottien tulostusta varten.
Leiritykseen tai huvipuistoretkelle osallistumisesta peritään pieni omavastuu.
– Ei se maksu tule vain siitä, että kuulut orkesteriin, Mustonen tiivistää.
Kuinka paljon vuosimaksu Poikasoittokunnassa siis yhteensä on?
”A-orkesterin kausimaksu on 95 euroa, B- sekä C-orkesterin 85 euroa ja D-orkesterin 75 euroa. Lisäksi Poikasoittokunnan soittimen vuokra on 50 euroa vuodessa.”
Rauman Poikasoittokunnassa on useita eri orkestereita
Rauman Poikasoittokunta on vuonna 1949 perustettu nuorisopuhallinorkesteri.
Toimintaa ylläpitää oma tukiyhdistys (Rauman Poikasoittokunnan Tuki ry), mutta Poikasoittokunta toimii Rauman kaupungin ylläpitämän musiikkiopiston alaisuudessa.
Soittokunnan nykyisissä kokoonpanoissa on yhteensä noin 155 nuorta soittajaa. Uusia soittajia otetaan mukaan vuosittain.
Rauman Poikasoittokunnassa on neljä eritasoista orkesteria.
D-orkesterissa soittavat harrastustaan aloittelevat soittajat, jotka siirtyvät C-orkesteriin soittotaidon lisääntyessä.
C-orkesterissa soittajat hallitsevat soiton alkeet.
B-orkesteri koostuu jo hieman pidemmälle soittoharrastuksessaan edenneistä soittajista. Se toimii ponnahduslautana A-orkesteriin, jota täydennetään mahdollisuuksien mukaan.
Poikasoittokunnan A-orkesteri on saavuttanut viime vuosina useita voittoja puhallinorkesterikilpailuissa sekä Suomessa että ulkomailla ja esiintyy aktiivisesti Raumalla ja Rauman ulkopuolella.
Lähde: Rauman Poikasoittokunnan nettisivut
Kuinka tärkeässä roolissa talkoot, kuten arpamyynti tai joululahjapaketointi, ovat Poikasoittokunnan varainkeruussa?
”Juuri näillä töillä harrastamisen hinta on pyritty pitämään edullisena. Emme ole korottaneet maksuja vuosiin. Haluamme, että soittaminen ei ole mahdollista vain harvoille valituille, vaan myös ne, joilla ei ole omaa soitinta, pystyvät soittamaan. Varainhankintaa on mietitty siten, että esimerkiksi A- ja B-orkestereissa soittavat nuoret pystyisivät tekemään sen itsekin, ettei aina täytyisi olla vanhempien kukkarolla.”
Syksyn arpamyynti ja joulukuun paketointitalkoot ovat vaikuttaneet tulevan joillekin perheille yllätyksenä. Onko niistä kerrottu vanhemmille etukäteen?
”Niistähän on myClubin (jäsenpalvelu) kautta viestit lähetetty. Jos joltakin on jäänyt viestit huomaamatta, sille emme voi mitään, siihen meillä ei ole paljoa tehtävänä, sillä meillä ei ole muuta yhdistyksen viestintäkanavaa. Arpajaiset siirtyivät keväältä syksylle, joten syksyllä 2023 aloittaneet eivät ole kaikkea infoa varmastikaan saaneet, se pitää paikkansa.”
Millaisista talkootuntimääristä paketoinnissa puhutaan?
”Ne menevät eri orkestereissa eri lailla. Esimerkiksi A-orkesterissa harrastava tekee kolme paketointivuoroa, D-orkesterissa harrastava yhden. Yksi vuoro kestää noin 2,5–3 tuntia.”
Paketointipiste palvelee marraskuun puolivälistä jouluaattoon, pääosin peräti kello 7–23 aamusta iltaan. Onko näin kattava palvelu tosiaan tarpeen?
”Citymarket määrittää paketointipisteen aukioloajat, jos otamme paketoinnin vastaan.”
Paketointipisteellä näytti olevan asiakkaille vapaaehtoinen maksu. Maksetaanko teille palvelun pitämisestä sen lisäksi jotakin?
”Näin varmaan ajatellaan, mutta valitettavasti niin se ei mene. Meille tarjotaan vain paikka ja välineet. Asia on muuttunut korona-ajan jälkeen. Toivomme tietysti, että saamme vapaaehtoismaksuja, sillä onhan se niinkin, että jos rahaa ei tule, niin harvempi siellä huvikseen haluaa seisoa.”
Rauman Poikasoittokunta harjoitteli kesällä Äijänsuolla Puolustusvoimien valtakunnallista Marssi seitsemään ihmeeseen -kiertuetta varten. Kuva: Juha Sinisalo
Pitääkö paikkansa, että talkoovastuut voi välttää maksamalla, tai jos talkoisiin ei pääse, joutuu maksamaan korvausmaksun tyyliin 30 euroa/tunti tai 75 euroa/arpalista?
”Ei se ihan suoraan näin mene. Tähän mennessä ei ole tarvinnut maksaa, vaan olemme saaneet asiat hoidettua muulla tavalla. Eikä se vuoro ole mikään sellainen, että se on juuri sinulle yksilönä dedikoitu. Laitoin perheille lähteneeseen viestiinkin, oman vuoron tekemisestä voi sopia jonkun muun kanssa, ja järjestelyjä vuorojen suhteen on tehty myös tänäkin vuonna."
"Tärkein asiahan on se, että jos ihmiset ilmoittaisivat, etteivät pääse, niin sitten etsitään ratkaisuja. Maksu on ihan viimeinen ratkaisu. Ei se ole maailmanloppu, jos on työvuoro tai korona, eikä kerta kaikkiaan pysty tekemään talkoovuoroaan yrityksestä huolimatta. Ongelma on se, että nykyään on eri syistä yhä vaikeampi saada ihmisiä osallistumaan yhdistysten toimintaan.”
Harrastuksen rahoittaminen talkoita tekemällä ja erilaisilla maksuilla on tuttua myös urheiluseurapuolella. Näetkö, että Poikasoittokunnan rahoitustavat poikkeavat jotenkin urheiluseurojen toiminnasta?
”Poikkeavat mielestäni siinä, että mikä on kustannus, jonka otamme rahana harrastajilta. Jos meidän vuosimaksumme on alta satasen, niin aika monen liikuntaharrastuksen vuosimaksu Raumalla on enemmän. Kaikkia seuroja en tietenkään tunne, mutta talkoita jos ajattelen, niin olen itsekin ollut tuolla kentän laidalla pitämässä kioskia, jonne on pitänyt tuoda tuotteita myyntiin, eikä kassaan ole jäänyt kymppiä enempää. Mutta jokainen yhdistys ja seura joutuu varainhankinnan tekemään mahdollisuuksiensa mukaan. ”
Itselleni syntyy tästä kaikesta käsitys, että nimenomaan Poikasoittokunnan viestinnässä voisi olla petrattavaa. Mitä mieltä olet tästä?
”Se on aivan varma, että näin on. Yksi ongelma on, että tässä välissä olivat koronavuodet, jolloin ei ollut esimerkiksi konsertteja, eikä voitu kiertää myymässä arpoja ovelta ovelle, niin ihmiset ovat mukautuneet toisenlaisen toimintaan. Toinen ongelma on se, että tätä toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin, eikä meillä valitettavasti ole viestinnän ammattilaista käyttää apuna.”
Kommentti: Nostettiinko yksi yhdistys liiaksi tikunnokkaan?
Tämä juttu koskee Rauman Poikasoittokuntaa, mutta on vain tietynlainen esimerkkitapaus.
Harrastavien nuorten vanhemmilla on varmasti kysymyksiä ja palautetta monen muunkin seuran tai yhdistyksen toimintaan liittyen.
Nostetaanko tässä liiaksi tikunnokkaan vain yksi yhdistys? Perusteltu kysymys.
Ydinasia taustalla on kuitenkin positiivinen: antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa ja vielä mahdollisimman huokeaan hintaan.
Mielestäni perusteltu vastaus on se, että kun jokin asia askarruttaa lukijoita, Länsi-Suomen tehtävä on tutkia, selvittää, kysyä ja raportoida faktapohjaisesti.
Askarruttaako jokin asia harrastustoimintaan tai johonkin muuhun liittyen mieltä? Olen kiinnostunut kuulemaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.