Pakkaus kerätään, astia ei – muovipakkausten kierrätyksessä kannattaa kysyä kaksi yksinkertaista kysymystä

Onko se muovia? Onko se pakkaus? Nämä kaksi kysymystä kannattaa mielessä, kun vie tavaraa muovinkeräykseen. Länsi-Suomen tekstaritalikossakin on käyty aika ajoin kiivasta keskustelua siitä, mitkä tavarat kelpaavat muovinkeräykseen ja mitkä eivät.

Rauman seudun jätehuoltolaitoksen vastaava jätehuoltoneuvoja Tarja Sillanpään määrittelee asian mainittujen kahden kysymyksen kautta.

– Täytyy ymmärtää, että on ostanut jotakin pakkauksen sisällä olevaa, eikä sitä kippoa, Sillanpää tiivistää.

Yritykset ovat vastuussa muovipakkauksista

Muovinkeräys perustuu Suomessa tuottajavastuuseen. Juuri sen takia keräys koskee nimenomaan pakkauksia: Mikä tahansa yritys, joka käyttää tuotteidensa pakkaukseen muovia, on myös vastuussa muovin kierrätyksestä.

Joissakin tapauksissa määrittely saattaa jäädä kuluttajan vastuulle. Lähtökohtaisesti esimerkiksi kaupasta tai kahvilasta ostetun sämpylän ympärillä oleva muovikelmu on pakkaus, mutta itse tehdyn sämpylän ympärille kääritty kaupasta ostettu muovikelmu ei. Sillanpää saattaisi silti poiketa säännöstä tällaisessa tapauksessa.

– Jos minulla jääkaapissa olisi sämpylä, jonka ympärillä olisi kelmua, en siinä tilanteessa miettisi, olenko sen ostanut. Pistäisin kelmun muovinkeräykseen. Materiaalina se on ihan ok, ei se miksikään muutu.

Hankalissa tapauksissa apua saa esimerkiksi valtakunnallisesta Rinki-palvelunumerosta. Palvelunumero 0800 133 888 on maksuton, ja se palvelee arkisin kello 7–21 ja lauantaisin kello 9–18.

Jos palvelunumerokaan ei auta, voi turvautua sekajätteeseen.

– Jos kerta kaikkiaan ei tiedä, mihin muovituotteen laittaisi, ei kannata päätään halkaista. Tuotteen voi laittaa sekajätteeseen ja olla hyvillä mielin siitä, että lajittelee kuitenkin suurimman osan muovista.

Jalostuslaitoksella on oma kapasiteettinsa

Sillanpää perää asiassa maalaisjärkeä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että muovinkeräyksestä kertyvä muovi menee Suomessa yhteen ainoaan muovinjalostuslaitokseen. Se on Fortumin laitos Riihimäellä.

– Sillä on tietyt resurssit käytössään. Olisihan se hienoa kerätä kaikki mahdollinen muovi. Mutta koska keräys on muovipakkauskeräys, emme me tunge sinne muuta.

Tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy:n mukaan kesällä 2019 noin 70 prosenttia laitokseen tulleesta muovista kierrätettiin uusiokäyttöön. Tavoite on 75 prosenttia. Uusiomuoviksi kelpaamaton muovi käytetään hyödyksi energiana.

Muovinkeräyksen tuottajavastuu näkyy myös taloudellisesti.

– Siinä on myös raha takana. Kun ostaa sen viilipurkin, hinnassa on pienenä osana pakkaus mukana. Sillä rahalla kustannetaan keräys, kuljetukset, keräysastiat ja kaikki muu, Sillanpää sanoo.

Ekopisteiden suuaukot tarkoituksella pienet

Puhetta on riittänyt myös esimerkiksi kauppojen pihoilla olevista Rinki-ekopisteistä. Niiden muovinkeräysastioiden suuaukot ovat melko pienet.

– Ne ovat pieniä juuri sitä varten, ettei sinne vietäisi puutarhatuoleja tai vastaavaa. Se voi olla vähän hankala, mutta kannattaa kerätä astioita pienempiin pusseihin.

Sillanpää muistuttaa, että pakkausmuovit eivät ole yleensä kooltaan kovin isoja.

– Tietysti televisiopaketin styroksit ovat aika isoja, mutta styroksi kyllä menee taittamalla aika helposti.

Sillanpään mielestä on joka tapauksessa hyvä asia, että muovinkeräys herättää keskustelua.

– Sehän kertoo siitä, että asia askarruttaa ja siitä halutaan tietoa. Se on pelkästään positiivista.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.