Teollisuusliiton Riku Aalto Raumalla: Palkankorotuksiin ei ole koskaan varaa

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tietää työnantajan näkemyksen neuvotteluihin.

| Päivitetty

Raumalla keskiviikkona vieraillut Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) kävi Raumalla tutustumassa kolmeen yritykseen ja vesitorniin. Vierailua isännöi liiton Lounais-Suomen aluepäällikkö Jouni Nurmela.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaltoa odottaa tiukka syksy. Liiton teknologiasektorin ja kemian sektorin sopimusneuvottelut odottavat alkamistaan.

Molemmilla sektoreilla on kaksivuotiset sopimukset mallia 1+1. Syyskuun loppuun mennessä pitää saada sovittua toisen sopimusvuoden palkoista.

Kuntapuolen sopimus lisää vaikeuskerrointa

Neuvottelut eivät milloinkaan ole palkkojen osalta helppoja, sillä Aallon sanoin ”työnantajien mielestä koskaan ei ole hyvä aika palkankorotuksiin.”

– En ole koskaan ollut tilanteessa, jossa työnantaja olisi sanonut, että nyt on varaa nostaa palkkoja. Ja olen kuitenkin ollut tässä vuodesta 2008.

Vaikeuskerrointa neuvotteluihin tuo alkukesästä neuvoteltu julkisen sektorin viisivuotinen yleisratkaisu. Karkeasti yleistäen kuntapuolen sopimuksen mukaan julkinen sektori saa samat korotukset kuin muutkin lisättynä palkkaohjelmassa sovituin korotuksin.

– Ja kun poliitikot olivat saaneet sovittua julkisen puolen palkkaohjelmasta, alkoivat puheet palkkamaltista, Aalto huokaa.

Koska pohjana on kuntapuolen sopimus, Aallon mukaan Teollisuusliitto neuvottelee syksyllä paitsi omista, myös julkisen sektorin palkoista.

– Aika sekaiseksi on saatu.

”Teollisuusyrityksillä menee nyt hyvin”

Erikoisista lähtökohdista huolimatta Aalto huomauttaa, että heille syksyssä tärkeintä on saada omille jäsenille mahdollisimman hyvät sopimukset. Inflaation takia odotukset kentällä ovat kovat.

– Toisaalta yrityksillä menee nyt hyvin. Monella tilauskanta on toista vuotta. Niinpä neuvottelujen pohja on hyvä.

Palkkamalttia toivonut valtiovarainministeriö on kuitenkin sanonut, että maltillisen palkankorotuksen yläraja on kolme prosenttia.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko puolestaan on lupaillut vastineeksi tuloveron laskua.

Aalto virnistääkin, että on hyvä lähteä neuvotteluihin, kun plakkarissa on jo kolme prosenttia. Sen sijaan Saarikon esityksestä Aalto ei oikein lämpene. Aallon mielestä palkankorotuksia ei kuulu maksaa veroilla, valtio kun velkaantuu koko ajan muutenkin. Ja tässä mallissa työnantajat eivät osallistuisi palkankorotuksiin, vaikka yrityksillä menee ihan hyvin.

– Nythän ongelmana on ostovoima. Parempi väline siihen olisi se, että kikyssä työnantajalta työntekijöille siirtyneet sosiaalivakuutusmaksut siirtyisivät takaisin.

Aalto laskee, että puhutaan noin kahden prosenttiyksikön asiasta.

Tuloveroilla kompensoimiseen Aalto ei lämpene senkään takia, että Teollisuusliiton jäsenistöstä iso osa on pienipalkkaisia, jotka eivät edes maksa valtionveroa. Miten tuloveron alentaminen tässä tapauksessa kohdennettaisiin, Aalto miettii.

– Hallituksen päätökset eivät vaikuta meidän palkankorotusvaatimuksiimme. Olemme sanoneet sen myös valtiovarainministeriölle.

U:gin pojan kotiseuturakkautta

Mutta ennen syksyn neuvottelukierrosta puheenjohtajalla on aikaa kiertää kentällä. Ennen koronaa Aalto oli ottanut tavoitteekseen vierailla vuosittain 50 yrityksessä. Korona hiljensi kiertueet, mutta nyt on jälleen päästy alkuun.

Keskiviikkona Aalto vieraili Raumalla. Aamu alkoi Lapissa Pintoksella. Iltapäivällä olivat vuorossa Kongsberg Maritime Finland ja Oras. Yrityksissä Aalto tapasi sekä liiton jäseniä että työnantajan edustajia.

– On aina kiva tulla Raumalle. Olen viettänyt nuoruuteni Uudessakaupungissa, eli tässä on vähän sellaista kotiseuturakkautta.

Yhdeksi puheenaiheeksi vierailulla nousi työvoimapula, joka koettelee jo lähes alaa kuin alaa. Esille nousi myös työperäinen maahanmuutto työvoimapulaa hillitsemään.

– Työperäisessä maahanmuutossa pitäisi muuttaa koko ajatusmaailmaa, aluetoimitsija Janne Vainio huomauttaa.

Vainion mukaan maahanmuuttoa pitäisi katsoa laajemmin eikä vain yhtä työpaikkaa kerrallaan.

Maahan pitäisi tuoda myös työntekijän perhe, jolloin kotoutuminen olisi todennäköisempää. Ja perheenjäsenistäkin saattaisi löytyä apua työvoimapulaan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut