Koronan puhjettua moni suomalainen suuntasi ensimmäisenä mökilleen pandemiaa karkuun.Kaikki mökinomistajat eivät tähän syystä tai toisesta pystyneet.Esimerkiksi raumalaisille Anne Lehtomäki-Koskiselle ja Timo Koskiselle tulee jouluna vuosi täyteen siitä, kun he ovat viimeksi olleet mökillään.Kakkoskodissa, joka sijaitsee tuhansien kilometrien päässä Kreetan saarella.
– Minulla on ollut hurskas ajatus siitä, että jouluksi sinne pääsisimme. Nyt on pakko vain antaa periksi, että se ei millään onnistu, Timo Koskinen sanoo.
Totuttuun rytmiin tuli suuri muutos
Rauman musiikkiopistolla lehtoreina työskentelevä pariskunta ihastui Kreetan maisemiin, kulttuuriin ja ilmastoon jo vuosikymmeniä sitten.
Noin yksitoista vuotta sitten ihastus syveni vakavammaksi suhteeksi, kun tuntien mittainen asuntokatselmuskierros tuotti lopulta tulosta Houmeriakon kylässä kymmenen kilometrin päässä Ágios Nikólaoksesta.
Nyt Timo Koskinen kuvailee löytynyttä asuntoa lähinnä järkyttäväksi kivikasaksi perinteisessä kreetalaiskylässä, josta avautuu amfiteatterimaisesti näkymä ylös vuorille ja alas laakson oliivilehtoon.
Paikallisten osaajien käsittelyssä rauniosta kuoriutui nykyaikaisten mukavuuksien talo, jossa raumalaispariskunta on viettänyt lomansa, parhaimmillaan jopa kolme kuukautta vuodesta.
Totuttuun vuosirytmiin korona-aika onkin tuonut huomattavan muutoksen.
Syksyisten säiden tullen molemmille on tullut kova ikävä Välimeren ilmastoa.
– Musiikkiopistolla ja varsinkin orkesterissa emme ole Raumalla oikeastaan koskaan lomalla. Olemme aina tavoitettavissa. Meille Kreeta on paikka, jossa on päässyt irtautumaan. Se on ehkä minulle se isoin juttu, että silloin on oikeasti lomalla, Koskinen sanoo.
Kreetalla korona otettiin heti vakavasti
Muusikkopariskunnan kohdallaan kyse ei ole pelkästään siitä, että lomasuunnitelmat ovat muuttuneet ja siirtyneet epävarmalta näyttävään tulevaisuuteen.
Heillä kyse on myös omaisuudesta, sijoituksesta, jonka nykytilasta on varmasti huoli.
– Naapuri pitää huolen meidän omakotitalosta, mutta kyllähän sitä miettii, miten kodin tavarat ovat kosteassa ja kuumassa ilmastossa säilyneet, Lehtomäki-Koskinen muistuttaa.
Seuraavaa visiittiä odotellessa he ovat jatkaneet Zoomin välityksellä kreikan kielikursseja ja olleet yhteydessä Kreetalla tapaamiinsa ystäviin.
Onhan se tosi keljua, kun ei ole toiseen kotiinsa päässyt. Mutta ei tämä kuitenkaan ole iso ongelma, kun vertaa esimerkiksi musiikin alalla kollegoihin, joilla ei ole tänä aikana töitä lainkaan.
Yhteydenpidoissa on käynyt selväksi, koko saarella koronatapauksia tulee muutamia kappaleita päivässä ja etenkin heidän pienessä kotikylässään tilanne on hyvin vakaa.
– Kreetalaiset ovat ottaneet hyvin vakavasti koronan. Yksi meidän kylässä asunnon omistava englantilainen oli mennyt tulopäivänään tavernaan. Paikalliset olivat käännyttäneet hänet omalla kämpälle karanteeniin, Koskinen sanoo.
– Siellä jopa poliisit käyvät tarkistamassa, että varmasti viettää aikaansa karanteenissa, Lehtomäki-Koskinen lisää.
Varasuunnitelmaan liittyy auton vaihtaminen
Raumalaispariskunta tietää, että Houmeriakon kylässä heillä ei olisi sen suurempaa koronavaaraa kuin Raumallakaan, mutta lennot ovat riski.
Suoria yhteyksiä saarelle ei tällä hetkellä ole, joten kahden välilaskun siirtymä olisi tarpeetonta uhkapeliä.
Timo Koskinen muistuttaa, että kaikesta huolimatta heidän ja monen muun samassa tilanteessa olevan murheet ovat varsin pieniä.
– Onhan se tosi keljua, kun ei ole toiseen kotiinsa päässyt. Mutta ei tämä kuitenkaan ole iso ongelma, kun vertaa esimerkiksi musiikin alalla kollegoihin, joilla ei ole tänä aikana töitä lainkaan.
He kuitenkin myöntävät, että loputtomasti he eivät tilannetta jää odottelemaan.
Heillä on ensi kesälle jo suunnitelmat valmiina.
– Vaihdoimme autonkin jo sitä varten, että ensi kesänä ajamme sinne Euroopan halki. Kreetalle pääsee lautalla monesta paikasta, muun muassa Etelä-Italiasta, Lehtomäki-Koskinen kertoo.
Aurinkorannikolle suunnataan talvea piiloon koronasta huolimatta
– Kylä on hiljainen, täällä on tilaa paljon, toteaa Rami Varjonen Fuengirolan katukuvasta.
Lomakohteessa perinteikästä kahvilaravintola Kardemummaa luotsaava Varjonen jätti viitisen vuotta sitten Uudenkaupungin taakseen ja aloitti uuden elämän.
Ilman ravintolakokemusta alalle hypännyt Varjonen oppi nopeasti yrittäjyyden salat, mutta korona on ollut kova isku.
– Asiakkaistamme 80 prosenttia on suomalaisia, joten nyt tilanne on todella hankala. Kulut vain minimiin, työntekijöitä ei voi pitää ja koko ajan pitää keksiä uutta.
– Muistaakseni Fuengirolassa on 34 suomalaista baaria tai ravintolaa. Niistä kolme on lopettanut ja osa on laittanut lapun määrittämättömäksi aikaa ovelle, hän toteaa.
Lennot Suomesta ovat olleet täynnä
Normaaliaikoina Varjosen nykyisessä kotikaupungissa on lähes 200 000 ihmistä yhtä aikaa, kun laskee lukuun myös turistit mukaan.
Suomalaisia kaupungissa on ennen koronaa ollut keskimäärin 15 000 kappaletta, joista noin 5 000 on asunut etelän lämmössä vakituisesti.
Parhaimpaan sesonkiaikaan Suomesta onkin Aurinkorannikolle suunnannut useampi lento päivässä.Nyt väliä lentää vain kaksi konetta viikossa, mutta silti valtaosan asiakaskohtaamisista Varjonen saa hoitaa suomen kielellä.
– Ihan joka päivä tulee meidän suomalaisia kanta-asiakkaita tai ihan uusiakin kasvoja. Lennot tänne ovat täynnä, mutta takaisin on ollut tyhjempää. Ihmiset tulevat tänne nyt pidemmäksi ajaksi. Moni sanoo, että on vain niin tottunut viettämään talven täällä.
Ilmaantuvuusluvut pääkaupunkiseudun tasoa
Espanjan koronatilastot ovat karua luettavaa. Maassa on yli miljoona koronatapausta ja kuolleitakin on yli 34 000.
Aurinkorannikko on kuitenkin välttynyt pahimmalta. Fuengirolassa ilmaantuvuusluvut ovat olleet viime viikkoina Suomen pääkaupunkiseudun tasolla.
Andalucian maakuntahallitus tiukensi hieman alle kuukausi sitten yksityiskotienkin kokoontumisrajoituksia, kun tartuntojen huomattiin leviäminen tapahtui yli 80 prosenttisesti perhejuhlissa.
– Olo on tuntunut turvalliselta, sillä maskipakko on ollut koko ajan sakon uhalla. Ihmiset pitävät myös todella hyvin turvavälejä.
– Täällä on nyt yli 25 astetta on lämmintä, shortsikeli, jonoja ei ole minnekään ja lentokentälläkin pidetään turvavälejä. Kyllä minä suosittelisin, että kannattaa tulla käymään, Varjonen perustelee.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.