Tiina Reunanen valitsi haastattelupaikaksi idyllisen Kaarnikan metsäsaunan kotikulmiltaan Köyliön Kankaanpään kylässä. Kyläyhdistyksen mökki ja sauna ovat ahkerassa käytössä ympäri vuoden ja haastattelupäivänäkin kiuas on lämmin.
Saunalta vievät portaat pieneen lähdevedellä täyttyvään lampeen, jossa harrastetaan talvisin avantouintia.
– Vesi on kirkasta ja kylmää.
Kahdessa tuppukylässä
Kesä on jälleen tuonut Reunasen takaisin kotikylille Gambiasta, jossa hän on asunut talvikaudet jo usean vuoden ajan.
– Siellä on nyt sadekausi, joka on aika raju. Ilmankosteus on korkea ja tiet huonossa kunnossa.
Maassa Reunanen nauraa asuvansa samanlaisessa tuppukylässä kuin Suomessa, pienessä Batakunkun kylässä.
– Se muistuttaa Yttilän kylää, jossa synnyin 60-luvulla. Samanlaisia santateitä ja paljon kotieläimiä.
Gambian koti on nostalginen paikka.
– Palaan siellä ajassa 50–60 vuotta taaksepäin lapsuuden kesiin. Vaikka puut ja kasvit ja ihmiset ovat erinäköisiä, tunnelma on sama, monissa taloissa ei ole sähköä, ei televisiosta eikä muutakaan elektroniikkaa, naapurit ovat köyhiä, mutta kaikilla on ruokaa tarpeeksi. Ihmiset tietävät toistensa asiat, ovat juoruiluun taipuvaisia ja yleensä hyväntuulisia, Reunanen kuvailee.
Mainettaan parempi
Atlantin rannalla sijaitseva pikkuvaltio, joka rajoittuu molemmin puolin Senegaliin, tunnetaan Suomessa parhaiten ehkä iltapäivälehtien lööpeistä.
Gambia on juuri se maa, jonne keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset lähtevät hurjastelemaan. Ensimmäinen sulhanen löytyy jo lentokentän passijonosta.
Reunanen ei arvostele kumpaakaan osapuolta: boomstereiksi kutsutut gambialaismiehet pyrkivät naimisiin länsimaalaisten naisten kanssa turvatakseen elantonsa ja elättääkseen sukunsa. Yksinäiset eurooppalaisnaiset hakevat sisältöä elämäänsä.
Leppoisaa elämää
Hänelle itselleen maa on kuluneiden vuosien aikana avautunut paikkana, jossa eletään leppoisasti, jopa laiskasti.
– Ihmiset ovat rauhaa rakastavia, ystävällisiä ja huumorintajuisia. Siellä vain on hauskempaa kuin kuin missään muualla. Jo Senegalissa ihmiset ovat stressaantuneita, kiireisiä ja tosikkomaisia.
Se ei silti tarkoita sitä, ettei maassa tehtäisi töitä. Maaseudulla, jossa Reunanen itsekin asuu, ihmiset ovat ahkeria ja tulotaso alhainen.
– Elämä on aika raskasta eikä mitään jää säästöön, päivän tienesti menee ruokaan.
Gambiassa keskiansio on vain 50 euroa kuukaudessa.
Pyhät krokotiilit
Maahan Reunasen tie vei kymmenen vuotta sitten, kun dokumentaristi päätyi sinne tekemään videoteosta maan pyhistä krokotiileista. Reunanen oli jo aiemmin tehnyt videoteoksia Egyptistä ja Intiasta.
Gambian kesyt krokotiilit ovat myyttisiä eläimiä. Niistä huolehtiva perheyhteisö uskoo krokotiilien pitäneen heistä huolta ja tuoneen heille rikkauksia. Perheen jäsenet kutsuvat myös itseään krokotiileiksi.
Maassa taikausko on Reunasen mukaan arkipäivää, kuten muuallakin Afrikassa. Vaikka maan valtauskonto islam kieltää taikauskon, Gambiassa sen kanssa eletään sulassa sovussa.
– Se näkyy jokapäiväisessä elämässä: esimerkiksi marabulta kysytään neuvoa milloin mihinkin asiaan.
Gambialaisia hän kuvaa ihmisiksi, jotka ovat "yhteydessä suureen maailmankaikkeuteen, luonnonvoimiin ja henkimaailmaan."Kokemuksistaan Gambiassa Reunanen kertoo radiofeaturessaan Saunani Gambiassa sunnuntaina Yle Ykkösellä.
Sauna Afrikkaan
Reunanen nimittäin rakensi Gambian kotiinsa tänä vuonna saunan. Voi tuntua hullulta ajatukselta tehdä sellainen Afrikkaan, mutta se tuli tarpeeseen.
– Gambiassa on aika kylmä talvella, sillä vieressä on Atlantti. Päivisin on lämmin, mutta illat ovat viileitä. Asuntooni tulee vain kylmä vesi, jolla oli ilkeää peseytyä kaakeloidussa tilassa.
Reunanen suunnitteli kiukaan ja vei suunnitelman toteutettavaksi paikalliselle hitsausasemalle.
– Hitsaaja tuli mopollaan kiuas perässään parin kolmen kilometrin päästä näyttämään sitä minulle muutamaan kertaan.
– Siellä ei ymmärretty mikä sauna on ennen kuin kylän kauppias löysi Youtubesta videon suomalaisesta saunasta.
Sauna valmistui alkuvuodesta ja se on herättänyt kylässä suurta ihastusta. Reunasella on pihassaan myös pieni uima-allas. Vihdankin hän on tehnyt mankanaso-nimisestä kasvista, jota käytetään lihaskipujen hoitoon.
Tiettävästi maassa ei muita saunoja ole.
– Kuulin, että Sheraton-hotellin uima-altaan vieressä olisi ollut, mutta kukaan ei käyttänyt sitä.
Tontinomistajaksi sattumalta
Tontin ostamisen Gambiasta ei alun perin kuulunut Reunasen suunnitelmiin. Kun dokumentti valmistui, se tallennettiin Gambian kansallismuseon arkistoon, ja Reunanen teki lähtöä takaisin Suomeen.
Eräs paikallinen mies vinkkasi, että lähellä olevassa kylässä olisi tontti myytävänä.
– Sanoin ensin, etten ole kiinnostunut, mutta lähdin kuitenkin katsomaan. Tontilla oli pieni savimaja, se oli jotenkin niin herttainen. Hinta oli 1 700 euroa, ja ajattelin, ettei siinä kovin korkealta tipahda, jos siihen investoi.
Nyt Reunasella on talon lisäksi lampola, jonka asukeista huolehtii hänen poissa ollessaan naapuri.
Koto-Suomessa asuessaan Reunanen on aktiivisesti mukana Köyliö-seuran toiminnassa. Hän teki seuralle viime syksynä valmistuneen Lalli-videoteoksen.
Reunasen perustamaan Lallin galleriaan avautuu sunnuntaina Köyliö-seuran 20-vuotisjuhlavuoden näyttely, jossa myös video on esillä. Näyttely on avoinna elokuun loppuun.
Seuraavaksi hän ryhtyy kokomaan Lallintalon historiaa haastatteluja tekemällä. Talo täyttää 80 vuotta 2023.
Tiina Reunasen käsikirjoittama Saunani Gambiassa -radiofeature Radio 1 -kanavalla su 5.7. klo 18. Uusinta to 9.7. klo 22:05 ja Areenassa julkaisupäivän aamuna klo 00:01. Teos on osa Ylen heinäkuun Afrikka-teemaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.