UPM Rauman tehtaanjohtaja Timo Suutarla on ennenkin tässä lehdessä puhunut paperikoneiden pudotuspeleistä.
- Ne ovat olleet käynnissä kymmenisen vuotta. Nyt tuli Rauman kakkoskoneen vuoro, hän tiivistää rajun ajan riennon.
Tehtaanjohtaja korosti, ettei "kavereista tai yrittämisestä kiinni jäänyt".
- Rauman tehtaalla on osaamista, on joustettu ja tehty hyvällä asenteella hommia. Ikävän sulkemispäätöksen takana onkin sc-paperin ylikapasiteetti, kysynnän jatkuva lasku ja sijoitus ranking-listalla. Kakkoskoneemme tekninen ikä vaan on liian vanha.
UPM:llä on enää kolme sca-konetta tuotannossa.
- Kun kapasiteettia tässä tilanteessa vähennetään, ei edes pronssi paperikoneiden rankingissa riittänyt. Suomeen UPM:lle jää vain yksi sca-kone.
Rauman kakkoskone on vuosimallia 1971. Kun se ajetaan alas, Raumalle jäävät PK1 ja PK4 - siis vanhin (1969) ja uusin (1998).
Miten Rauman kaksi jatkavaa konetta sijoittuvat "paperikoneliigan sarjataulukossa"?
- Ne ovat ihan hyvissä asemissa, vastaa Suutarla.
Rauman PK1 ja PK4 ovat lwc-koneita. Tämän paperilaadun markkinatilanne on selvästi parempi. UPM sulki juuri lwc-koneen Saksassa ja kilpailija Burgo muuntaa lwc-koneensa kartonkia tuottavaksi.
Yt-neuvotteluissa on kyse suuresta työpaikkojen vähennyksestä.
- Kun tehtaalla väkeä on 520 ja kolmannes tuotannosta poistuu, niin siitä voi haarukoida. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, eivät pelkästään kakkosella työskennelleitä. Katsotaan onko lähellä eläkeikää olevia, jotka haluaisivatkin jäädä pois työelämästä. Siirrellään porukkaa, jotta osaaminen säilyy tehtaalla. Tavoitteena on paras mahdollinen joukkue jatkossakin, linjaa Suutarla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.