Esimerkki uusista mahdollisuuksista on ensi viikolla alkava uusi laivalinja Zeebrüggeen.Istumme Rauman satamatoimiston kokoustilassa, ison pöydän äärellä. Seinällä on satama-alueen kartta. Mitä siinä näkee kaupungin satamayhtiön tuleva toimitusjohtaja Janne Virta?
– Näen paljon mahdollisuuksia, joita sataman laajennukset tukevat.
Kaupungin kokonaan omistama satamayhtiö on mahdollistaja. Varsinaisen bisneksen hoitavat satamassa toimivat yhtiöt, niistä suurimpana Virran nykyinen työnantaja Euroports Finland.
– Minulla on edessä uuden oppiminen. Satamajohtajan pitää katsella pitkälle tulevaisuuteen.
Kartalla näkyvät investoinnit muistuttavat tästä. Suunnittelusta ja päätöksistä kuluu aikaa siihen, että investoinnit saadaan käyttöön ja maksamaan itseään takaisin. Usein valitukset ja oikeusprosessit lykkäävät toteutusta jopa vuosikausia.
– Pitkiä polkuja. Onneksi täällä Raumalla on 25 viime vuoden aikana tehty paljon. Niin on luotu edellytyksiä satamaliikenteen kasvulle ja muutoksille.
Järviluodot tarpeen vastaisen varalle
Viime viikolla hallinto-oikeus linjasi, ettei Rauman Satama saa rakentaa pengertietä Järviluotoihin, koska se voisi häiritä saariin asettunutta Suomen suurinta merimetsoyhdyskuntaa ja harmaahaikaroita.
Juuri nyt tarvetta sataman laajennukselle Järviluotoihin ei ole. Etenkään, kun Rauman sataman perinteisen pääartikkelin paperin kuljetustarve vähenee. Laajennusten valmistuttua satamassa on tilaa uudelle liikenteelle ja uusille lasteille.
– Näen Järviluodon tarpeelliseksi tulevaisuutta silmällä pitäen. En usko, että Suomen kuljetustarpeet vain laskevat. Millaista teollisuutta Rauman "takamaastossa" on tulevaisuudessa, mitä tavaroita viedään ja tuodaan?
Rauman sataman asiakkaat löytyvät enimmäkseen Vaasan, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Salon rajaamalta alueelta.
– Siellä on paljon potentiaalia. Raideyhteydet ovat nykyisellään pääosin kunnossa, mutta myös rautateihin täytyy yhä investoida. Yhä useammin lasteja tuodaan satamaan aiempaa kauempaa. Digirata on erinomainen askel.
Myös kasitien parannukset ovat ehdottoman tärkeitä Rauman satamaliikenteelle, Virta lisää.
Rauman sahalle ei omaa varastoa
Kesken on myös oikeusprosessi uudesta sahaterminaalista. Se tulee akuuttiin tarpeeseen. Metsä Fibre rakennuttaa Raumalle uutta suurta mäntysahaa, jonka yhteyteen ei tule lainkaan varastoa. Lähtevä tavara on tarkoitus käsitellä ja varastoida satamassa.
– Sahan tuotannosta valtaosa menee vientiin, mikä tietää mahdollisesti uusia laivayhteyksiä Raumalle. Kokemusten perusteella tiedämme, että liikenne uusine kohteineen houkuttelee perässään muuta liikennettä.
Sahatavarassa Rauma on noussut jo selväksi ykköseksi länsirannikolla.
Tällä haavaa hyvin vetää myös "Amerikan-linja".
– Meiltä on vähintään kerran viikossa jenkkiyhteys. Laivoilla kulkee metsäteollisuuden tuotteita Baltimoreen ja Jacksonvilleen, mutta samoilla aluksilla kuljetetaan myös esimerkiksi Yaran lannoitteita.
Konttiliikenne on keskittynyt niin, että Suomessa on vain kolme merkittävää konttisatamaa: Kotka, Helsingin Vuosaari ja Rauma.
– Europortsilla on paljon tavaraa siirtynyt konttiin. Se on asiakkaalle helppo ratkaisu.
Täysin uutta liikennettä
Tuore positiivinen esimerkki mahdollisuuksista on ensi keskiviikkona alkava uusi säännöllinen laivalinja Oulusta Rauman kautta Zeebrüggeen. Wallenius SOL -varustamon rahtilaiva Transfighterin runkolasti on metsäteollisuuden tuotteita, jotka toimitetaan Raumalle auto- ja junakuljetuksin.
– Kyse on täysin uudesta lastista Raumalle. Runkolastin rinnalle haetaan muuta. Transfighter kuljettaa konttien lisäksi trailereita, rekkoja, roro- ja break bulk-lasteja, luettelee Virta Europortsin kaupallisen johtajan ominaisuudessa.
Kaksi vuotta sitten perustettu varustamo palvelee ennen kaikkea suomalaista ja ruotsalaista metsäteollisuutta. Asiakkaina ovat ainakin Metsä Group, Stora Enso ja Billerud Korsnäs.
Pitkiä työpäiviä Kiinassa
Janne Virralle avautui mielenkiintoinen mahdollisuus, kun Euroports lähetti hänet käynnistämään uutta terminaalia Kiinaan. Kahdeksan kuukauden komennus oli ikimuistoinen.
– Äärettömän hieno kokemus. Kommunikointi oli haastavaa. Gaolanin satamassa työskenteli toistatuhatta ihmistä, joista tunnistin alle kymmenen englantia puhuviksi. Minulla oli tulkki tukena, mutta silti piirsin enemmän kuin koskaan selvittäessäni mitä haluan, kertoo Virta naurahtaen.
Palkat ovat Kiinassakin nousseet, mutta pitkää päivää siellä painetaan: suorittavassa työssä kaksitoista tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa.
– Toimistossa tehtiin pääsääntöisesti normaaleja 8-9 tunnin päiviä, mutta sen päälle työmatkaan Zhuhaista satamaan meni puolitoista tuntia suuntaansa, kertoo Virta.
"Alle viisi vuotta jäisi penkin alle"
Rauman Sataman hallituksen puheenjohtaja Jari Laiho kertoo Janne Virran osaamisen, kokemuksen ja koulutuksen ratkaisseen, kun eläkkeelle pian siirtyvän Hannu Asumalahden seuraajaa valittiin.
– Kyllä sitäkin mietittiin miten valittava henkilö sitoutuu Raumaan. Onko hän käytettävissämme niin, että saamme kaiken hyödyn irti? Penkin alle menee, jos alle viidessä vuodessa matkaansa jatkaa, tuumaa Laiho.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.