Papinpellon kosteikko suurennuslasin alle: tutkittavana haitta-aineet ja suolistobakteerit

Pyhäjärvi-instituutin ja kaupungin hankkeessa tutkitaan, miten hyvin kosteikko toimii. Seurannasta voi olla hyötyä ympäristölle ja myös kaupungin muille hulevesikohteille.

| Päivitetty

Papinpellon viivytysallas on nyt kasvillisuudeltaan varsin yksipuolinen. Kosteikon tehosta haitta-aineiden sitojana ei tiedetä vielä oikeastaan mitään. KUVA:: Juha Sinisalo

Papinpellon kosteikko ei näytä kummoiselta, mutta sillä on tärkeä tehtävä.

Maisemoidusta putkesta virtaavassa vedessä on todennäköisesti mukana kaupunkialueelle tyypillisiä haitta-aineita ja suolistoperäisiä bakteerejakin. Jos kosteikko toimii, kuten toivotaan, se pidättää näistä ison osan sen sijaan että kaikki pääsisi suoraan Kappelinsalmeen ja Syväraumanlahdelle.

Toistaiseksi asiasta ei kuitenkaan ole faktaa, sillä järjestelmällistä seurantaa ei ole tehty. Pian on.

Ravinteita ja raskasmetalleja

Pyhäjärvi-instituutti ja Rauman kaupunki aloittavat hankkeen, joka sukeltaa ainakin kuvainnollisesti syvälle kosteikkoon.

Tavoitteena on selvittää muun muassa veden laatua ja kasvillisuuden toimintaa. Näytteenotto alkaa tällä viikolla ja näytteitä otetaan aina ensi vuoden lokakuulle asti.

Tutkittavana ovat veden laadun perussuureet, kuten ravinnepitoisuus, happamuus ja kiintoaineen määrä.

– Osalla näytteenottokerroista vedestä analysoidaan lisäksi raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja hygienian indikaattoribakteereja, kertoo asiantuntija Reija Hietala Pyhäjärvi-instituutista.

Otanlahden kaikuja

Papinpeltoa rakennettaessa paikalta vaihdettiin runsaasti pilaantunuta maa-ainesta.

– Haluamme selvittää, näkyykö kosteikon veden laadussa vielä viitteitä massanvaihtotyötä edeltävistä alueen haitta-aineista, Hietala sanoo.

Haitta-aineita virrannee kosteikolle myös muualta. Papinpellolle pumpataan vesiä muun muassa kauppa-alueelta Satamatien eteläpuolelta.

Otanlahden uimavesikriisikin heijastuu selvitykseen. Se johti haluun tutkia myös ulostebakteerien pitoisuuksia hulevedessä.

Papinpellon viivytysallas valmistui vuonna 2018. Alueen rakentamista edelsi haitta-aineilla pilaantuneiden maamassojen vaihto. KUVA: Juha Sinisalo

Kasvit töissä

Tulosten perusteella arvioidaan kosteikon ja erityisesti sillä kasvavien kasvien tehoa.

– Kasvit tehostavat ravinteiden ja haitta-aineiden pidättymistä sekä kosteikon maa-aineksiin että kasvillisuuteen itseensä, Hietala selittää.

Osmankäämi ja muu kosteikon tämänhetkinen kasvillisuus on löytänyt tiensä paikalle itse. Kosteikon ominaisuuksia voidaan hankkeen aikana "päivittää" istutuksilla ja muilla muutoksilla. Samalla voidaan lisätä biologista ja maisemallista monimuotoisuutta.

Hietala vihjaa, että tässä mukaan saattavat päästä myös paikalliset asukkat.

Hyötyä muuallekin

Tuloksista voi olla hyötyä myös kaupungin muille kosteikoille, vaikka Papinpellolla ja esimerkiksi Lakarin nykyisellä hulevesikosteikolla on oleellisia eroja.

– Valuma-alueet, joilta vedet kertyvät, ovat hieman eri tyyppisiä, huomauttaa kaupungin suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja.

Siinä missä Papinpellolle valuvat asutuksen ja kaupan hulevedet roskineen ja koirankakkoineen, sijaitsee Lakari teollisuusalueen ja valtatien naapurissa.

Papinpellon hulevesikosteikon laadullisen hallinnan parantaminen Rauman kaupunkialueella -hanke saa ympäristöministeriön rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Uusia altaita ja kosteikkoja

Hulevesien viivyttäminen ja samalla veden laadun parantaminen viivytysaltailla ja kosteikoilla on yleistymässä koko ajan.

Motiivina ovat sekä vesiensuojelu että kaupunkitulvien hillintä ilmastokaaoksen pahentuessa.Hyvin toteutettu kosteikko lisää myös kaupunkiluonnon elonkirjoa, vaikka usein ratkaisuna onkin pelkkä viivytysallas.

Käytännön tasolla asiaa edistävät asemakaavojen vaatimukset huleveden viivyttämisestä. Raumalla suunnitteilla on monta uutta viivytysallasta, jotka toteutuvat sikäli kun kaavatkin.

– Uuden paloaseman taakse on tulossa tällainen, Riikka Pajuoja kertoo.

Lakari-Liinalan kaavaan sisältyy puolestaan useampikin viivytysallas. Sellainen löytyy myös Pohjoiskehän ja Luostarinkylän eritasoliittymän välisen alueen kaavasta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut