Raumalaiset päättäjät ovat puuttuneet peliin raumalaisen päihdetyön suhteen ja vaativat yhteistyötä päihdetyön kentällä kuntoon. Ensi alkuun kaupunginhallitus on tilannut ulkopuolisen arvioinnin päihde- ja mielenterveyspalveluiden nykytilanteesta, kustannuksista ja mahdollisista muutostarpeista.
Päätös ulkopuolisesta selvittäjästä tehtiin yksimielisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kalle Leppikorven (sd.) esityksestä. Toimeksianto ulkopuolisen konsultin hankkimisesta annettiin kaupunginjohtajalle.
Taustalla on vuosia vellonut keskustelu päihdetyön hajanaisesta kentästä, päihderiippuvaisten parakkiasumuksista sekä Sillanpielen toimintakeskuksen roolista.
– Haluamme selkeän selvityksen siitä, mitä kukakin tekee, miten tekee ja mitä maksaa. Johtava ajatus on, että nykyisistä parakeista halutaan eroon, Leppikorpi sanoo.
Parakeissa säilytyksessä
Suomessa ja ainakin sen suurissa kaupungeissa on pääosin luovuttu päihderiippuvaisten parakkiasumisesta muiden asumismuotojen hyväksi. Rauma edustaa tässä suuntauksessa vastavirtaa.
– Meillä parakit ovat selvä asumismuoto, jossa omilla valinnoillamme silotamme ongelmia. Kaikki ovat kauhean huolissaan päihde- ja mielenterveysasiakkaista, mutta parakit mahdollistavat sen, että ongelmat jatkuvat. Se on pelkkää säilyttämistä eikä tehostettua palveluasumista.
Leppikorpi korostaa, että kun puitteet ovat kunnossa, on mahdollisuus tehdä aidosti ennaltaehkäisevää työtä.
– Vaikea kohderyhmä on saatava valvottuihin oloihin ja tavoitteena pitää olla, että aineiden vapaa liikkuvuus paikkakunnan sisällä saataisiin estettyä.
Raporttia on odotettu
Ulkopuoliseen selvitykseen turvautuva kaupunginhallitus ohittaa teollaan sosiaali- ja terveystoimialan, jonka toimintaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestäminen on.
Konsulttiraporttia koskevassa päätöksessä mainitaan, että tavoitteena on tehtäväkentän uudelleenorganisointi Rauman kaupungin, kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kesken.
– Tämä vaatii täydellisen linjanmuutoksen ja selkeän vastuunjaon. Rauman kaupungilla ja kolmannella sektorilla ei ole yhteistä karttaa käytössään eikä kokonaisuus ole nyt kenenkään hallinnassa, Leppikorpi toteaa.
Kattavaa raporttia on Leppikorven mukaan odotettu sosiaali- ja terveystoimialalta, mutta sellaista ei ole kuulunut. Kaupunginhallitus on hänen mukaansa tyytymätön tilanteeseen.
– Jos kaupunginhallitus on johonkin tyytymätön, sen tehtävä on puuttua. Tämä ei ole moite kenellekään vaan Rauman kaupungin ja kolmannen sektorin suhdetta täytyy vain selkeyttää.
Sillanpieli ei laajene
Asiaan nivoutuu vahvasti myös Sillanpielen toimintakeskukseen, jonka roolista on ollut eriävää kantaa sote-toimialan sekä kaupunginhallituksen päättäjien välillä.
Sote-puoli esitti, että Sillanpielen yhteyteen rakennetaan päihdeyksikkö, joka toimii päihdeongelmaisten yömajana ja väliaikaisena asumisyksikkönä. Kaupunginhallitus löi tämän suunnitelman jäihin kaksi vuotta sitten eikä asia ole sen jälkeen edennyt.
– Näimme, ettei kyse ollut tilanpuutteesta vaan toimintakulttuurista. Pitää hyödyntää myös kolmannen sektorin satelliittiasuntoja ja pistää resurssit sinne, missä on vaikein kohderyhmä. Ei pidä investoida lisää vaan käyttää nykyresursseja, Leppikorpi toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.