Parakkiasuttamista voidaan pitää lähinnä ihmisten säilömisenä

Parakkiasuttamisesta on muualla Suomessa pitkälti jo luovuttu, toteaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. Kaakisen mukaan parakkiasuttaminen ei ole enää tätä päivää.

Länsi-Suomi kertoi (24.3.) maaliskuussa kahden Raumalla, parakeilla asuvan ihmisen tarinat. Parakkien huono kunto ja päihderiippuvaisten jättäminen oman onnensa nojaan, on herättänyt aiheen tiimoilta keskustelua.

– Eihän tuo Rauman tilanne kyllä ihan tätä päivää enää ole. Parakkiasumista on Suomessa enää hyvin vähän. Jos sitä kuitenkin on, pitää siellä olla myös tukitoimintoja. Keskenään asukkaita ei voi jättää. Raumalla kyseessä on ilmeisimmin ihmisten säilöminen, ei kuntouttava asuttaminen, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Kaakisen mukaan asunnottomuus koskettaa Raumalla niin pientä ihmismäärää, että se pitäisi pystyä hoitamaan täysin paikallisin resurssein. Hänen mukaansa asian voi ratkaista muutamallakin tavalla.

– Joko henkilöille etsitään omat asunnot vuokramarkkinoilta, jonka lisäksi heille taataan tarvittava tuki tai sitten perustetaan useamman asunnon yksikkö, jossa saman katon alla on myös tukipalvelut. Yhdelle riittää tueksi turvallinen oma asunto, toinen tarvitsee lisäksi säännöllistä keskusteluapua ja kolmas ehkä korvaushoitoa.

Kaakinen tietää, että niissä paikoissa, joissa asuttamisen suhteen on epäonnistuttu, on syy löytynyt usein tarvittavan tuen puuttumisesta.

– Tärkeintä on, että asuminen ja hoito on erotettu toisistaan. Hoito ei saa olla asumisen edellytys ja toisaalta asuminen ei saa päättyä siihen, että hakeutuu välillä hoitoon.

"Rauma ei ole pyytänyt apua"

Kaakinen ei kuitenkaan suosittele uusien seinien rakentamista, jos ongelma on ratkaistavissa muuten.

– Kaupungin kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä toisen toimijan kanssa. Raumalla esimerkiksi katulähetyksellä on olemassa asuntoja ja osaamista.

Y-Säätiölläkin on Raumalla 11 vuokra-asuntoa. Lisäksi se omistaa Eteläkadulla sijaitsevan Rauman Hyvän Mielen talon.

Säätiön kautta Rauman kaupungilla olisi mahdollisuus hankkia lisää kohtuuhintaisia, erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja.

Apua ei ole kuitenkaan pyydetty.

– Jonkinlaista kontaktia on toki ollut, mutta selvää pyyntöä meille ei ole kuitenkaan tullut. Mielellämme olisimme tällaisia hankkeita toteuttamassa.

Y-Säätiö rakentaa itse tai hankkii asuntoja, joita se sitten vuokraa esimerkiksi kunnille.Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee avustuksin Säätiön asuntojen hankintaa.

Kuka tahansa voi joutua asunnottomaksi

Vielä 1980-luvulla asunnoton sai Suomessa kodin vasta, kun oli osoittanut yhteiskuntakelpoisuutensa. Tällä tarkoitettiin usein päihteettömyyttä.

Viimeiset 10 vuotta Suomessa on ollut valtakunnallinen linjaus siitä, ettei asunto voi olla palkinto vaan se kuuluu kaikille.

Asunto ensin -mallissa ihmiselle annetaan ensin katto pään päällä ja vastan sen jälkeen keskitytään ratkomaan muita ongelmia.

– Asunnottomuus tai sen uhka voi kohdata kenet vain. Paikkakunnan vaihto, työttömyys, päihdeongelmat, luottotietojen menettäminen tai perhetilanteen muutokset voivat muuttaa elämäntilanteen yllättäen.

Suomessa on asunnottomia ARAn selvityksen mukaan noin 5 500, joista pääosa asuu tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona. Eurooppalaisessa vertailussa asunnottomuus ei ole Suomessa yhtä suuri ongelma kuin muissa maissa, mutta se ei vähennä ongelman vakavuutta.

– Asunnottomuuden suurimmat ongelmat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Muualla maassa ongelma on lähinnä marginaalinen, toteaa Kaakinen.

Kaakisen mukaan suomalainen asunnottomuus on ensisijaisesti rakenteellinen ongelma. Uusia, kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi.

Tuhansien eurojen säästöt vuodessa

Yksittäisten asunnottomien lisäksi asunto ensin -mallista hyötyy koko yhteiskunta.

Esimerkiksi Tampereella asunto ensin -mallia toteuttaneessa tuetussa asumispalveluyksikössä saavutettiin mallin ansiosta vuodessa lähes 250 000 euron säästöt.

Tutkimuksen mukaan yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnan varoja noin 15 000 euroa vuodessa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut