Suomalaiset hurahtivat jo muutamaa vuosi sitten hyötykasvien viljelyyn. Se onnistuu niin parvekkeilla, puutarhoissa ja ikkunalaudoilla.
Trendi vain vahvistuu ja viljelytaitoja halutaan kehittää.
– Olemme havainneet, että ihmiset haluavat hoitaa tiettyjä kasviryhmiä. Nyt ei käytetä vain yleismultaa. Vastasin juuri äsken soittoon, missä kysyttiin, mikä multa olisi parasta pionille, kertoo puutarhaneuvoja Riikka Kerttula Biolan Oy:stä.
Syötävien kasvien kasvatus ja nuorten innostus palstaviljelyyn ovat myös nyt suosiossa.
Mikä neuvoksi, kun haluaa ensi kertaa perustaa pienen hyötypuutarhan parvekkeelle? Riikka Kerttula antaa muutaman käytännön vinkin.
1. Parvekkeen valoisuus. Varjon kasveja ei kannata laittaa paahteeseen. Jos aurinko paistaa parvekkeelle osan päivästä, niin kuin usein on, useimmat kasvit menestyvät.
2. Ruukkujen koko. Mitä isompi ruukku, sitä helpompaa hoitaa. Pienissä ruukuissa kasvit kuolevat, koska parvekkeella on lämmintä ja kasvit nuutuvat veden loppuessa. Kuivuneet kasvit ovat alttiita mm. kirvoille.
3. Multa. Kosteutta pidättävä multa sisältää esimerkiksi biohiiltä, joka pystyy luovuttamaan kosteutta, kun multa kuivuu.
4. Lannoita. Koska ruukuissa multatila on pieni, kasvi kuluttaa ravinteet loppuun muutamassa viikossa. Säännöllinen lannoittaminen on tärkeää. Varastolannoitus sopii kaikille syötäville kasveille: esimerkiksi yrttilaatikossa sijoita yrtit reunoille ja keskelle kuoppa lannoitetta varten (älä käytä mineraalilannoitteita). Lannoitetta liukenee tasaisesti kasveille kasvukauden aikana. Aloittelijalle varastolannoitus on hyvä menetelmä, sillä ei tarvitse muistaa, onko viljelmää lannoitettu ja milloin.
5. Mitä kasveja? Valitse helppohoitoisia kasveja. Yrteistä ja salaateista saa nopeasti satoa. Kaupan yrtitkin käyvät, kunhan ne ovat isoissa, noin 10 – 12 senttimetrin ruukuissa. Myös ruukkusalaatin jämät voi istuttaa multaan, se antaa uutta satoa jo 2 – 3 viikon kuluttua.
6. Istutusajankohta. Istuta vasta sitten, kun hallanvaara on ohi. Vanha muistitieto 10. kesäkuuta pitää paikkansa: tilastollisesti hallaa voi olla eteläistä Suomea myöten ennen tuota päivämäärää. Tosin parvekkeet sijaitsevat usein korkealla ja ovat nykyään usein lasitettuja eli kasvit ovat suojassa ja ne voidaan istuttaa aikaisemmin. Tarvittaessa kasvit suojataan yön ajaksi esimerkiksi sanomalehdellä.
Maissia kasvusäkissä, syötäviä kukkia ruukussa
Eikä liikaa eikä liian vähän. Oikeanlainen kastelu on parvekeviljelyssä tärkeää. Kuva Kekkilä.
Kekkilän valikoimapäällikkö Minka Mannerla korostaa myös oikean mullan valintaa ja huolellista lannoittamista. Parvekepuutarhassa kasvaa vaikka maissi.
1 Parveke. Jotta hyötykasvit kukkisivat ja tekisivät satoa, tulisi parvekkeelle tulla noin 4 – 6 tuntia aurinkoa päivässä. Muita rajoitteita ei oikeastaan ole. Lasitetussa parvekkeessa on hyötyä siinä mielessä, että se lämpenee aikaisemmin ja kasvit ovat suojassa tuulelta ja sateelta. Kovalla helteellä lasitettu parveke voi tulla liiankin kuumaksi, joten tuulettaminen on tärkeää. Useimpien hyötykasvien sietämä maksimilämpötila on noin 30 astetta.
2 Valoa ja varjoa. Suorassa paisteessa viihtyviä yrttejä ovat rosmariini, oregano, laventelit, timjami, salvia ja hyötykasveista ainakin tomaatti, chilit, mansikka ja pavut. Puolivarjoisessa viihtyvät basilikat, mintut, ajuruohot, sitruunamelissa, korianteri, rakuuna, meirami ja mäkimeirami, salaatit, kaalit, mangoldi, perunakin, papu, herne ja kurkut.
3 Lähikaupasta vai puutarhamyymälästä? Yrtin taimet kannattaa aina ostaa puutarhamyymälästä tai puutarhaosastolta, jolloin ne on tarkoitettu jatkokasvatusta varten. Ruokakaupan ruukkuyrtit ovat kasvatettu valmiiksi syötäväksi, jolloin kasvatuksessa on panostettu lehtimassaan.
4 Kasvutila. Yrtit voivat kasvaa parvekelaatikossakin, tomaatille olisi hyvä valita noin 5 – 10 litraa kasvutilaa lajikkeesta riippuen. Suureksi kasvavat lajikkeet tarvitsevat isomman tilan, mutta kääpiökasvuiset tomaatit pärjäävät vähemmälläkin. Paras tulos syntyy valitsemalla kasvilajille tarkoitettu multa.
5 Kastelu. Kasveja pitää kastella lähtökohtaisesti paljon. Leveälehtisiä nopeakasvuisia kasveja kastellaan enemmän kuin pienilehtisiä ja hidaskasvuisia kasveja. Myös hedelmää kantavia kasveja, kuten vaikkapa tomaatteja tulisi kastella mahdollisimman tasaisesti, jotta hedelmät kypsyvät mehukkaiksi eivätkä putoile tai halkeile. Kastelun tarpeen voi tarkistaa kokeilemalla sormella mullan kosteustilaa: märkää multaa ei tietenkään kastella. Toinen puoli kastelua on nimittäin välttää liiallisen veden seisominen kasvualustassa. Ylimääräisen veden tulisi päästä valumaan pois. Nykyisin on saatavilla aurinkokennolla toimivia kastelujärjestelmiä, jotka ottavat kasteluveden säiliöstä.
6 Lannoitus. Sanon aina, että multa on kasvin koti ja lannoite sen ruoka. Lannoitteita on monenlaisia, tärkeintä on muistaa ”ruokkia kasveja”. Lannoittamisessakin pätee sama kuin kastelussa eli mitä nopeampikasvuinen ja rehevä kasvi sitä enemmän se tarvitsee lannoitetta.
7 Vaikka maissia. Itselläni on tänä kesänä parvekelaatikossa erilaisia yrttejä, amppelimansikoita ja syötäviä kukkia, krassia ja orvokkeja. Saatan poimia tuoreet mintunlehdet aamuteehen, ja basilikat pizzan päälle suoraan omalta parvekkeelta! Krasseilla voi koristella salaatteja ja orvokeilla leivonnaisia. Amppelimansikoita ja kuukausimansikoita voi kasvattaa pienessäkin tilassa.
Erilaiset lehtikaalit ja palmukaali ovat myös kauniita ja helppokasvuisia, ja niistä voi napsia lehden kerrallaan lautaselle. Varsiselleri ja lehtiselleri, persilja, chilit ja kaikki yrtit sopivat myös sekä hyötykasviksi että koristekasviksi. Perunoita ja tomaatteja voi kasvattaa ruukuissa, ämpärissä tai saavissa. Lämpimässä ja tuulensuojaisessa paikassa kasvatussäkeissä voi kasvattaa vaikka maissia.
Kekkilän valikoimapäällikkö Minka Mannerlla kasvattaa omalla parvekkeellaan yrttien lisäksi ainakin amppelimansikkaa.
Juttu on julkaistu Länsi-Suomen Suvi-kesälehdessä 31.5.2023. Lue lisää Suvi-juttuja: https://ls24.fi/digilehti
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.