Pelastustoimi uudistuu alueuudistuksen myötä, ja vastuu sen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueelle. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen arvioi, että ainakaan ensivaiheessa käytännön toimintaan ei ole luvassa isoa muutosta, sillä pelastuslaitos toimii Satakunnassa jo nyt maakuntapohjalta. Kuva on Rauman paloasemalta.
Tulevien hyvinvointialueiden järjestettäväksi tulee paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon, myös pelastustoimen järjestäminen.Tämä on matkan varrella tupannut usein unohtumaan, ja unohtuu monelta edelleen, vaikka aluevaalitkin ovat jo käynnissä.
Kuvaavaa on esimerkiksi se, että Länsi-Suomen vaalikoneessa on yksi pelastustoimea koskeva kysymys, ja siihen on jätetty ottamatta selkeää kantaa useammin kuin yhteenkään muuhun kysymykseen.
Ehdokkailta kysytään, pitääkö pelastustoimen rahoitus turvata, vaikka se vähentäisi rahoitusta sotepuolelta. Neutraalin vastauksen kysymykseen on antanut jopa 36 prosenttia vastaajista, ja se on eniten neutraalivastauksia kerännyt kysymys koko koneessa.
123 ehdokkaasta 22 jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen.
Prosenttejaan suurempi huomio
Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, tuntuuko pelastustoimi jääneen alueuudistusta koskevassa keskustelussa lapsipuolen asemaan?
– Itse en koe sillä tavalla. Tässä pitää muistaa, että alueiden järjestettäväksi tulevista palveluista sotella on 97 prosentin ja pelastustoimella kolmen prosentin osuus. Siinä suhteessa olemme saaneet jopa kokoamme suuremman huomion, Tähtinen sanoo Länsi-Suomen haastattelussa.
Prosenttiosuudet perustuvat henkilöstömääriin: kun uudistus koskee Satakunnassa yhteensä noin 10 000 työntekijää, heistä 300 on vakituisesti pelastuslaitoksen palkkalistoilla.
Tähtinen toteaa kuitenkin, että useissa yhteyksissä on käytetty käsitettä ”sote-uudistus” ja unohdettu pelastustoimi tyystin.
– Joitakin se närästää, mutta ei minua. Sotessa muutos on todella suuri, kun useita toimijoita sulautetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Siinä on savottaa, ja ymmärrän, ettei pelastustoimi aina ole ollut näissä yhteyksissä esillä.
Käytännön muutoksia ei juurikaan luvassa
Mutta mitä alueuudistus sitten pelastuslaitokselle Satakunnassa käytännössä tarkoittaa?
Ainakaan ensivaiheessa mitään kovin suuria muutoksia ei ole näköpiirissä, Tähtinen sanoo.
– Olemme toimineet jo 18 vuotta maakunnallisella toimintamallilla, ja maakunnassa on vain yksi pelastuslaitos. Siinä suhteessa meillä odotettavissa oleva muutos ei ole suuren suuri.
Hallinnollisia asioita toki tulee eteen: ”isäntäorganisaation” vaihtumisen myötä kaikkien työntekijöiden työnantaja vaihtuu.
– Siirtymävaiheen toimenpiteitä on monenlaisia: yt-neuvottelut käydään työsuhteiden siirtämiseksi ja niin edelleen. Monenlaista taustatyötä tässä yhteydessä toki tehdään, Tähtinen kuvailee.
Rahoitusennuste huolestuttaa
Pidemmän aikavälin tarkastelussa pelastustoimen yllä leijuu kuitenkin yksi synkempi pilvi: rahoituksen mahdollinen väheneminen.
– Rahoitusnäkymä on melko huolestuttava, sillä tämänhetkisen ennusteen mukaan pelastustoimen rahoitus Satakunnassa olisi kuuden vuoden päästä kymmenen prosenttia tämänhetkistä pienempi. Jos tämä todella toteutuu, ei se kuulosta kovin hyvältä, Tähtinen sanoo.
Samalla pelastusjohtaja ei kuitenkaan halua maalailla uhkakuvia, sillä aika näyttää, miten budjetille todellisuudessa käy.
– Toistaiseksi näköpiirissä ei ole minkäänlaista uhkaa satakuntalaisten kokemaan turvallisuudentunteeseen tältä osin.
”Onhan tässä ollut turhautumisenkin hetkiä”
Käytännössä enemmän tai vähemmän samaa uudistusta, jossa sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäminen siirtyisi kunnilta maakunnille tai alueille, on valmisteltu vuosien varrella usein ja hartaasti.
Alun perin niin sanottu sote- ja maakuntauudistus yritettiin saada läpi Sipilän hallituskaudella. Koko hallitus kaatui lopulta uudistuksen epäonnistumiseen keväällä 2019.
Myös pelastustoimen uudistuksen piti tulla voimaan yhtä aikaa sote- ja maakuntauudistuksen kanssa.
Matka on siis ollut pitkä, ja useissa valmistelupöydissä on istunut myös Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen.
– Onhan tässä ollut turhautumisenkin hetkiä, kun tehty työ on valunut hukkaan. Toki vanhat tiedostot aina löytyvät, mutta kun tuleva maali on hieman muuttunut, ei aiempaa työtä ole voinut täysipainoisesti hyödyntää, Tähtinen kuvailee.
Uudistustyöhön osallistuminen on pelastuslaitokselle kova punnerrus.
– Pienestä osuudestamme huolimatta meiltä odotetaan lähes samaa panosta erilaisiin valmistelutoimielimiin ja muihin. Nyt käsillä olevaa projektia varten olemme asettaneet resursseja jopa poikkeuksellisen paljon.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.