Tekaistuja tositteita, pimeästi käteisenä maksettuja palkkoja, kirjaamattomia käteisnostoja. Teollisuuden huolto- ja korjaustöihin erikoistuneen raumalaisen perheyrityksen taloudenpito ei kestänyt verotarkastuksen tuomaa päivänvaloa.
Verotarkastuksesta ilmenneet seikat johtivat lopulta käräjäoikeuteen asti. Perheen poika, äiti sekä isä saivat kaikki ehdolliset vankeusrangaistukset Satakunnan käräjäoikeuden viime viikolla langettamalla tuomiolla.
Verotarkastus tehtiin elo-syyskuun vaihteessa 2017, ja se koski tilikausia 2013–2016. Käräjäoikeuden tuomiosta ei selviä, miksi syyte tuli vireille vasta heinäkuussa 2022.
Perheyrityksen ainoa osakas on perheen 35-vuotias poika, joka on samalla osakeyhtiön hallituksen ainoa jäsen. Varajäsenenä toimii hänen 70-vuotias äitinsä, joka on ainakin verotarkastuksessa ja käräjäoikeuden tuomiossa käsiteltynä aikana vastannut yhtiön taloushallinnosta.
Tuomiolle joutui myös 70-vuotias isä, jolle maksettiin pimeitä palkkoja.
Lähes 360 000 euron edestä käteisnostoja
Yhtiölle tehdystä verotarkastuksesta ilmeni lukuisia epäilyttäviä asioita.
Niistä kenties huomattavin on se, että käsiteltyjen tilikausien aikana yhtiön pankkitililtä on nostettu huimat 358 820 euroa käteistä ilman, että käteisvaroista on pidetty kassakirjaa.
Nostot on tehty säännöllisinä nostoina pieninä rahamäärinä kerrallaan pankkiautomaatilla tai pankkikonttorissa.
Kirjanpitoon vietyjen käteiskuittien mukaan yhtiö on ostanut erilaisia koneita ja kalustoa yksityishenkilöiltä ympäri Suomen. Verotarkastuksessa saatujen tietojen perusteella näitä tositteita on pidetty joko täysin tekaistuina tai vähintäänkin niissä esitettyjen kauppasummien osalta epäluotettavina.
Äiti selitti oikeudessa kuultuna, että käteisostoja oli tehty, koska perheen isällä oli "kontakteja, joilla oli tavaraa myynnissä".
Äiti oli kirjoittanut pojalle ja isälle oman kertomansa mukaan käteiskuitit valmiiksi mukaan, kun nämä lähtivät ostamaan tavaroita.
Käteisen käyttöä pidettiin epäuskottavana
Verohallinto ei lisäselvityksissään saanut kaikista käteiskuitteihin kirjoitetuista nimistä tai paikkakunnista edes selvää.
Kuiteissa esitetyt ostohinnat eivät myöskään olleet verotarkastajien mielestä uskottavia verrattuna siihen, mitä koneita ja kalustoa he näkivät yhtiön toimitiloihin suoritetun tarkastuskäynnin aikana.
Kaikkia myyjiksi kirjattuja henkilöitä ei löytynyt. Kun yhtiö toimitti verotarkastuksessa todistuksia ostojen toteutumisesta, ne olivat peräisin henkilöiltä, joilla oli läheiset suhteet yhtiöön ja sen henkilöihin.
Käräjäoikeuskin piti epäuskottavana sitä, että kaikki myyjät olisivat edellyttäneet käteisen käyttöä, kun kyse on monessa tapauksessa ollut tuhansien kauppahinnoista.
Yli sata tonnia pimeitä palkkoja
Mihin käteisvaroja sitten käytettiin?
Ainakin pimeiden palkkojen maksamiseen, arvioidaan sekä verotarkastuksessa että käräjäoikeuden tuomiossa.
Yksi pimeän palkan saajista oli perheen isä, joka oli tehnyt ensin satoja ja sitten tuhansia tunteja töitä yhtiön lukuun vuosittain. Käräjäoikeudessa mies selitti olleensa vuosina 2013–2016 ensin työttömänä ja sitten eläkkeellä, ja siksi toimineensa yhtiössä "työnopastajana".
Hänen piti siis auttaa poikansa alkuun yritystoiminnassa.
Oikeuden mukaan tätä selitystä vastaan puhui se, että isän työtunnit kasvoivat vuosi vuodelta ja niiden määrä oli huomattava.
Selitys työskentelystä ilman palkkaa ei mennyt käräjäoikeudelle läpi. Hänen veroilmoituksessaan ilmoitetulle pankkitilille tehtiin kyseisinä vuosina huomattavia käteistalletuksia.
Kaiken kaikkiaan käräjäoikeus katsoi yhtiön maksaneen pimeitä palkkoja yhteensä reilun 108 000 euron edestä.
Pojan omiin kuluihin kymmeniä tuhansia
Lisäksi oikeus katsoi, että yhtiön rahoja oli käytetty osakkaan eli perheen pojan yksityisiin kuluihin.
Syytteen mukaan osakkaan yksityiskuluihin meni noin 39 000 euroa ja tekaistuilla tositteilla maksettuihin perusteettomiin kuluihin peräti 61 000 euroa.
Kyse oli muun muassa osakkaan harrastustoimintaan kuten veneilyyn, moottoripyöräilyyn ja autoihin liittyvistä kuluista. Myös vaatteisiin ja pojan sekä tämän puolison talonrakennusprojektiin oli käytetty rahaa.
Yhtiön selityksen mukaan remonttikulut olisivat liittyneet yhtiön vuokraaman asuinrakennuksen remontointiin. Tätäkään selitystä oikeus ei niellyt, vaan katsoi kirjanpitoon kirjattujen remonttikulujen menneen pojan henkilökohtaisiin menoihin sekä omakotitalon rakentamiseen.
Mainitun vuokrarakennuksen vuokrakuluja jätettiin niitäkin merkitsemättä kirjanpitoon, ja rahat menivät pojan henkilökohtaiselle pankkitilille. Kirjaamatta jäi yli 27 000 euroa vuokrakuluja.
Kaikille ehdollinen vankeusrangaistus
Kirjanpitoon liittyvien rikosten lisäksi kolmikko syyllistyi veropetoksiin, sillä he välttivät järjestelyillään yhteensä kymmenien tuhansien eurojen edestä veroja.
Vuonna 1987 syntynyt poika tuomittiin törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta törkeästä veropetoksesta yhden vuoden ja yhden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Vuonna 1952 syntynyt äiti sai tuomion avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen sekä törkeästä veropetoksesta. Kahdeksan kuukauden vankeusrangaistus määrättiin hänellekin ehdollisena.
Vuonna 1953 syntyneelle isälle tuomittiin veropetoksesta kolmen kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.
Liiketoimintakieltoa kolmikolle ei vaadittu. Yritystietojen mukaan yhtiön toiminta ei ole lakannut, vaan se jatkuu edelleen.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.