Susien pihakäynteihin halutaan yhtenäinen viranomaislinja

Asutuksen lähellä tehty susihavainto ei aina edellytä viranomaisten puuttumista asiaan. Toimintaohjeistuksen yhtenäisyydessä on kuitenkin puutteita.
Asutuksen lähellä tehty susihavainto ei aina edellytä viranomaisten puuttumista asiaan. Toimintaohjeistuksen yhtenäisyydessä on kuitenkin puutteita. Kuva: Kokemäen poliisi

Susien pihakäynteihin liittyvää viranomaisten toimintaohjeistusta yritetään saada yhtenäiseksi. Esimerkiksi riistakeskuksen tai poliisin reagointi on koettu erilaiseksi eri alueilla ja eri tapauksissa, mikä on synnyttänyt hämmennystä ja ristiriitojakin.

– Suuri yleisö kaipaa selkeitä pelisääntöjä siitä, milloin he voivat odottaa, että asialle (susihavainto pihapiirissä) tehdään jotakin, selittää Riistakeskus Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola.

Erilaisia olosuhteita

Pihakäynteihin liittyvän reagoinnin ohjeistus on yksi susikannan hoitosuunnitelmaan sisältyvistä erillishankkeista.

Riistahallinnon, poliisin ja paikallistoimijoiden yhteisen hankkeen pilottialueita ovat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo, joissa tehdään selvitystyötä parin vuoden ajan.

Impola arvelee tehtävää haasteelliseksi jo pelkästään maantieteellisten ominaisuuksien vuoksi.

Esimerkiksi Lounais-Suomi on niin tiheään asuttua, että sudet päätyvät väistämättä myös asutuksen liepeille.

– Kyse on siitä, milloin mennään sellaisen rajan yli, että viranomaisten on reagoitava, Impola painottaa.

”Uhkaa harvoin”

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmestari Antti Härkälä on tehnyt jo useamman vuoden kenttätyötä esimerkiksi Köyliössä ja muilla lounaisilla susialueilla. Hän sanoo, että ihmiset ovat ihmeissään susien pihakäynteihin liittyvien viranomaiskäytäntöjen kanssa.

– Pihakäyntiin liittyy harvoin mitään uhkaa, vaan susi on tullut ja mennyt. Havainnot aiheuttavat silti ihmettelyä siitä, miksei kukaan tee mitään.

Milloin toimia?

Yleensä pihakäynneistä tehdään ilmoitus suurpetoyhdyshenkilölle, joka käy mahdollisuuksien mukaan varmistamassa havainnon.

Poikkeuslupien myöntämisestä päättää alueellinen riistakeskus. Sen pitäisi kohdistaa lupia erityisesti juuri ongelmia aiheuttaviin yksilöihin.

Poliisin reagointikynnys ylittyy vasta silloin, jos susi on nähty samassa tai lähialueen pihoissa useamman kerran lyhyen ajan sisällä tai jos susi on selvästi viipynyt pihapiirissä.

Yhtenäisyys tärkeää

Samantapaiseenkin tilanteeseen on saatettu kuitenkin reagoida eri tavoin.

Vaikka esimerkiksi poliisin toimintaohjeistus on melko tarkka, on toimintamallien yhtenäisyydessä nähty siksi parantamisen varaa.

– On tärkeää saada yhtenäinen linja, ettei jossain reagoida voimakkaasti samassa tilanteessa kuin toisaalla ei tehdä mitään, Härkälä summaa.

Susien pihahavainnot

  • Hankkeen (Toimintakynnyksen kehittäminen asutuksen läheisyydessä vieraileviin susiin) tavoitteena on löytää yhtenäisiä toimintamalleja, joilla voidaan reagoida toistuvasti pihoilla käyviin susiin.
  • Pihahavainnoksi katsotaan suden vierailu alle 100 metrin etäisyydellä asutusta talosta tai eläintuotantolaitoksesta.
  • Poliisi on toimivaltainen viranomainen, jos pihahavaintoja tehdään viikon aikana saman kylän alueella, eri tilanteissa vähintään kolmesti.
  • Riistakeskus on toimivaltainen silloin, kun havaintoja kertyy saman kylän alueella vähintään 10.
  • Reagoinnissa uhkaa on pohdittava tilannekohtaisesti mm. havaintojen ajankohdan ja suden käyttäytymisen perusteella.
  • Lähde: Susikannan hoitosuunnitelma 2015