Laitilan kulttuuripäällikkö Piia Allén valitsi haastattelupaikaksi muinaismuistoalue Hautvuoren, joka on yksi Laitilan kuudesta linnavuoresta. Jykevien kivenlohkareiden ympäröimä alue on myös yksi Suomen vanhimmista linnavuorista, muinaisista pakopaikoista, jonka laelta löytynyt tekstiilikeramiikka on peräisin pronssikaudelta.
– Laitilassa on monia kivoja luontokohteita, mutta Hautvuori on suosikkini hienon kerroksellisuutensa takia.
Hautvuorelta löytyvät myös Varsinais-Suomen hienoimmat luolat, joihin päätämme Allénin kanssa kurkistaa. Luolista helpoimpaan pääsee sisälle. Toinen on haastavampi, ja jätämme sen tähän vuodenaikaan suosiolla katsastamatta.Allén valaisee kuitenkin taskulampulla sisään kapeaan luolaan.
– Luolan pohjalta on löytynyt soraa, jossa on simpukankuorta niiltä ajoilta kun täällä lainehti Litorinameri.
Kiehtova historia
Kulttuuripäällikkö on koulutukseltaan koulutukseltaan filosofian maisteri, kulttuurin tutkija ja opettaja, ja Laitilan varhainen historia kiinnostaa.
Hautvuorella on myös harvinaisia vanhoja karsikoita, vainajaa koskevia merkintöjä puissa. Jos oikein tarkkaan katsoo, niissä näkyy kaiverruksia 1700- ja 1800-luvuilta.
– Niitä kaiverrettiin puihin kirkkomaalle tai kalmistolle vievän reitin varrelle. Tämä paikka ei tosin voi olla sellainen vaikeakulkuisuutensa takia. Ehkä nämä on tehty vain vainajan muistoksi ja uudemmat merkinnöiksi paikalla käymisestä Allén pohtii.
Uskomusten mukaan karsikon löydettyään vaeltamaan lähtenyt vainajan sielu tiesi olevansa kuollut ja palasi takaisin hautakammioonsa.
Juuristaan ylpeä
Kahdeksan ja puolen tuhannen asukkaan Laitila on kaupunki, jossa menneisyydestä ollaan ylpeitä. Siitä kertovat myös muun muassa kunnan omaan mytologiaan ja Kalevalaan liittyneet näytelmät ja niiden pohjalta tehdyt elokuvat.
– Laitilassa on vahva, omista juurista kumpuava kulttuuri-identiteetti. Tiedetään miten kauan täällä on asuttu ja mitä täältä on löydetty, se kaikki tuo omaa syvyyttä identiteettiin, Allén sanoo.
Kehitystyölle tarvetta
Ensituntuman hän sai laitilalaiseen kulttuuriperintöön jo 2005 työskennelleessään projektissa, jolla kehitettiin Kauppilan umpipihaa. Alkuperäisellä paikallaan säilynyt ulkoilmamuseokohde on historiallisesti merkittävä.
Nyt kehitystyölle olisi Allénin mukaan uudelleen tarvetta, sillä esittämisen keinot ovat museoalallaviime vuosina menneet eteenpäin.– Tavoitteena on lisätä Kauppilan vetovoimaisuutta perusnäyttelyn päivittämisen ja uuden tekniikan avulla.– Paikkana umpipiha on hieno ja toiveena on, että entistä useammat ihmiset löytäisivät museoon.
Kohteen avoinnapidosta vastaa Laitilan oppaat ry.
Täysi vauhti päällä
Kulttuuripäällikkönä Allén aloitti vuosi sitten. Päättynyt korona-aika vaikutti isosti myös Laitilan kulttuuritapahtumiin.
– Tosi paljon tapahtumia peruuntui ja kohteiden kävijämäärä jäi pieneksi.
Tapahtumavajeen paikkaamiseksi Laitilassa tehtiin podcast-sarja laitilalaisia tai sieltä lähtöisin olevista kulttuurialan ihmistä, jotka esittelivät työtään. Podcastit julkaistiin kulttuuritoimen sosiaalisessa mediassa.
Nyt maailma on avautunut.
– Rytinällä. Ihmiset haluavat, että kaikkea järjestetään.
Suunnitteilla onkin jo tammikuinen Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko ja ensi kesän juhlamunamarkkinat.Parhaillaan Allénia työllistää myös julkinen taide. Ensi vuonna rakennettavaan skeittiparkkiin on suunnitteilla taidehankinta prosenttiperiaatteella. Kulttuuripäällikkö on iloinen, että taidehankinta kohdistuu nuoriin.
– Julkista taidetta on hankittu jo ennestään kouluun ja molempiin uusiin päiväkoteihin.
Kulttuuria talkootyöllä
Omassa työssään Allén haluaa ennen kaikkea mahdollistaa kaupunkilaisille kulttuurielämyksiä ja tukea paikallista kulttuurin harrastamista.
Hän on Laitilan kaupungin ainoa kulttuurityöntekijä.
– Vaikka Laitila profiloituu vahvana kulttuuripitäjänä, rajallisen julkisen panostuksen takia kulttuurin eteen on tehty työtä vahvasti talkooperiaatteella.
Kulttuuripäälliköstä on hienoa, että asioita on pystytty tekemään yhdessä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
– Tällä tavoin löydetty uusia malleja ja rakenteita. Luovien ratkaisujen ohella toivottavaa kuitenkin olisi, että arvostus kulttuuriin näkyisi myös julkisena rahoituksena.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.