Rauman kaupungin viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä on monena kesänä Reksaaressa ja Omenapuumaassa tavoitellut katseellaan tuttua läpikuultavaa valkosiipistä hahmoa.Joskus hän on yhdestä yksilöstä napannut kuvan Rohelassa, mutta viime aikoina kameraa ei ole tarvinnut tämän perhosen vuoksi laukaista.Ritariperhosiin lukeutuva koko EU-alueella suojeltu ja vaarantunut pikkuapollo on hyvin luultavasti kadonnut Raumankin saaristosta, ja nyt kantaa yritetään elvyttää Rannikko-life -hankkeella.
– Perhostutkimuksissa Omenapuumaasta ei enää löytynyt pikkuapolloja. On mielenkiintoista nähdä, miten kanta lähtisi kehittymään. Pitää selvittää, missä olisi lähin populaatio ja onnistuisiko siirtoistutus, Elsilä pohtii.
Laiduntolpat odottavat jo ylämaankarjaa
Pelkkä siirtoistutus ei tee perhoskannasta elinvoimaista, vaan kookkaan perhosen elinoloja on ennallistettava sopiviksi.
Pikkuapollo on aikoinaan viihtynyt Rauman saariston runsaskukkaisilla niityillä.
Sen vuoksi vuonna 2018 käynnistyneessä Metsähallituksen vetämässä Natura-alueisiin kohdistuvassa hankkeessa on tarkoitus palauttaa rannikon ja saariston perinnemaisemaa kuten niittykasvustoa.
– Omenapuumaassa on pystykiurunkannusta, joka on pikkuapollon toukkien ravintokasvi. Kun saadaan kasville lisää elintilaa, niin perhosenkin kanta voidaan saada elpymään, Elsilä sanoo.
Omenapuumaan lisäksi hanke kohdistuu Rauman saaristossa Reksaaren Rohelan ympäristöön sekä Nurmeksen Päivärantaan.
Kaikki kolme kohdetta Raumalla kuuluvat yksityiseen suojelualueeseen.
Kyseisillä ranta-alueilla on aikoinaan ollut laajasti laidunnusta. Hankkeessa halutaan ennallistaa näitä alueita ja tuoda ranta-alueille ylämaankarjaa laiduntamaan vuonna 2021.
Omenapuumaahan onkin pystytetty jo tolppia laitumia reunustamaan.
Sahaa haitallisille vieraslajeille
Hankkeessa pitää Elsilän mukaan tehdä ensin tarkat luontokartoitukset, sitten hoitosuunnitelmat.
Elsilän onkin Metsähallituksen edustajan kanssa tarkoitus käydä kesän aikana merkkaamassa hakkuualueet.
Puuston ja rehevöityneen kasvillisuuden raivauksen lisäksi luontopolkuverkostoa laajennetaan niin, että kulkijat voivat halutessaan välttää laidunalueet.
Etenkin Omenapuumaassa laidunmaiden palauttaminen vaatii Elsilän mukaan varsin näkyviäkin hakkuita. Hakkuilla saadaan
Elsilän mukaan poistettua alueelta myös haitallisia vieraslajeja.
– Omenapuumaassa on paljon siperianlehtikuusta, joka poistetaan tietyiltä alueilta kokonaan.
Lehtikuusi ei Elsilän mukaan lähde helposti taimittumaan toisin kuin toinen Omenapuumaan riesa. Se on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva palsamipihta.
1 500 kuution hakkuuprojekti
Elsilä arvioi, että Omenapuumaan hakkuista tulisi 1 500 kuution verran puuta.
Hakkuut on tarkoitus tehdä metsäkoneen kanssa, mikä yksityisellä suojelualueella vaatii erityistä tarkkuutta.
– Alun perin Omenapuussa oli tarkoitus tehdä talvihakkuuta, mutta ehdotin mahdollisuutta hakkuisiin kuivan kesänkin jälkeen, jos tulee leuto talvi.
– Se on haastava paikka, kun sinne on yksi kulkureitti. Todennäköisesti tehdään niin, että kun puuta alkaa tulemaan, niin rekka tulee saman tien hakemaan ne pois. Siellä ei ole tilaa varastoida puuta.
Elsilän mukaan hakkuut eivät kuulu hankkeen piiriin, vaan ne tehdään kaupungin kustannuksella.
– Tuollaisella alueella hakkuut eivät ole edullisia, mutta puista tulee tuloja sen verran, että luultavasti nollille jäädään.
Hanke ulottuu Perämereltä aina Viroon saakka
Rannikko-life parantaa rannikon ja saariston Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden tilaa. Tavoitteena on luoda toimiva elinympäristöjen verkosto. Kohteina ovat etenkin rannikolle tyypilliset, avoimet ja puoliavoimet ympäristöt.
Hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita. Alueita kunnostamalla parannetaan muun muassa apolloperhosen ja erakkokuoriaisen elinoloja sekä poistetaan haitallista kurtturuusua.
Hoidettavana on Suomen rannikon luontoa Perämereltä Hangon saaristoon sekä Viron pohjoisrannikolla muun muassa Tallinnassa ja Lahemaan kansallispuistossa.Rannikko-lifen kumppaneita ovat Rauman kaupungin lisäksi Raahen, Turun ja Tallinnan kaupungit, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen ely-keskus, Viron ympäristöhallinto ja WWF Suomi.
Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018–31.3.2025.
Hankkeen budjetti on 8,7 miljoonaa euroa, mistä Euroopan komission rahoitusosuus on 60% eli 5,2 miljoonaa euroa. Rauman osuus budjetista on noin 290 000 euroa, josta 175 000 euroa on EU:n tukirahaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.