Pikkunorssi sai vanhemmilta oman kirjaston – Väinö Riikkilä -seuran projektilla kerätään lukemista päiväkotilapsille ja koululaisille

Akseli Kiviojalle ja Ellen Kujansivulle päiväkodin kirjasto on tuttu paikka. Vanhemmat keräsivät Pikkunorssin lapsille kirjaston, joka käsittää noin 400 nidettä. Keräys oli osa Väinö Riikkilä -seuran Kirjoja kaikille lapsille -projektia. Ilman keräystä Pikkunorssissa ei olisi omaa kirjastoa, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Tiina Kauranen. Kuva: Juha Sinisalo

Aksel Kivioja ja Ellen Kujansivu poimivat tottuneesti kirjoja hyllystä Pikkunorssin kirjastossa, jossa niteet on siistisi luokiteltu aihepiirien mukaisesti. Sen jälkeen voi sujuvasti siirtyä leikkimään kirjastoa. Aksel haluaa ehdottomasti olla kirjastonhoitaja ja siirtyy pienen tiskin taakse läppärille ja Ellen kipaisee hakemaan oman kirjastokorttinsa.

Päiväkoti Pikkunorssi on toinen Väinö Riikkilä -kirjallisuusseuran Kirjoja kaikille lapsille -projektin kohteista. Projektilla on viime syksystä saakka kerätty kirjallisuutta päiväkoteihin ja kouluille. Kouluista mukana on Pohjoiskehä.

– Niissä on uusina yksikköinä ehkä heikoimmat kirjavalikoimat. Lisäksi kumpikaan ei toimi kunnan kirjaston välittömässä läheisyydessä, Juli-Anna Aerila Väinö Riikkilä -seurasta kertoo.

Vanhemmilta satoja kirjoja

Pikkunorssissa on nyt yli 400 kirjan kirjan kirjakokoelma, jonka ovat keränneet lasten vanhemmat. He lähtivät innokkaasti viime syksynä kartuttamaan päiväkodin kirjastoa.

– Saimme jo lokakuun aikana reilut 200 kirjaa, varhaiskasvatuksen opettaja Tiina Kauranen kertoo.

Myös monikulttuurisuus on huomioitu, ja valikoimassa on muitakin kuin suomenkielisiä kirjoja.

Tammikuussa ovensa avanneella Pikkunorssilla ei ollut omaa kirjastoa ennen keräystä eikä sen hankkiminen omin voimin olisi ollut mahdollista.

– Koulujen ja päiväkotien kirjastot eivät ole lakisääteisiä, Kauranen toteaa.

Kirjastosta on pyritty tekemään näkyvä osa päiväkotilasten arkea.

– Kirjasto on aina lasten käytössä ja olemme panostaneet toiminnallisuuteen. Lapset voivat itse valita kirjansa ja tehdä niistä kirja-arvioita antamalla tähtiä.

Yhteistyössä yliopiston kanssa kirjastoon on tehty kirjatyynytaskuja, joilla kirjan voi myös kuljettaa kirjastosta omaan ryhmään.

Päiväkodin reilun 400 kirjan valikoimasta noin puolet on esillä kerrallaan. Kuva: Juha Sinisalo

Kauranen korostaa kirjojen merkitystä varhaiskasvatuksessa. Kirjoja luetaan, mutta niistä myös keskustellaan yhdessä.

Kirjastoja ei enää päivitetä

Rauman koulujen ja varhaiskasvatuksen kirjavalikoimat ovat kirjallisuusseuran mukaan huonosti päivittyviä ja suppeita. Lisäksi kirjallisuutta on useasti vain kantasuomalaisten näkökulmasta.

Väitteitä vahvistaa tutkimus, jota myös kirjallisuuskasvatuksen ja lukemisen asiantuntijana työskentelevä Juli-Anna Aerila on ollut tekemässä. Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että opettajat tuovat luokkakirjastoihin omia kirjojaan tai ostavat sinne kirjallisuutta.

Koulukirjastot tuhoutuivat

Yhtenä syynä koulujen surkeisiin kirjavalikoimiin ovat myös Rauman koulurakennusten sisäilmaongelmat. Vanhoja koulukirjastoja ei niiden takia ole muutettu uusiin tiloihin.

– Kirjoja on jouduttu hävittämään eikä tilalle ole hankittu uutta, Aerila sanoo.

Tämän myöntää myös Rauman opetus- ja nuorisojohtaja Hanna Viljanen-Lehto.

– Väistötilojen kirjavalikoimat ovat niukat.

Suuntaus koulutoimessa on Viljanen-Lehdon mukaan kuitenkin se, että koulut hyödyntävät lähikirjastoja ja kirjastoautoa, eivät enää kerrytä koulukirjastoa.

Kirjastokäynnit ovat osa koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaa.

Lukemista edistetään Raumalla myös yläkouluille suunnatulla Lukemalla lukijaksi -hankkeella, johon Rauma haki valtion erityisavustusta. Vuoden loppuun saakka kestävässä hankkeessa keskitytään muun muassa lukuinnon, luetun ymmärtämisen ja keskittymisen vahvistamiseen.

Oma kirjasto tarvitaan

Kunnallinen kirjasto ei Juli-Anna Aerilan mukaan kuitenkaan riitä korvaamaan päiväkodin tai koulun omaa kirjastoa, joka tutkitusti lukemisen määrää, kirjallisuuskeskusteluita ja mielenkiintoa kirjoja kohtaan. – Lukemisesta tulee spontaania toimintaa, joka esimerkiksi varhaiskasvatuksessa rinnastuu lasten leikkiin.

Aerila pitää kirjakokoelmia erityisen tärkeinä vähän tai vastahakoisesti lukeville sekä niiden perheiden lapsille, joiden kodeissa ei ole aktiivista lukemisen kulttuuria.

– Kirjastot saattavat olla lapsen tai nuoren ainoa kosketus kirjallisuuteen ja lukumateriaaleihin.

Aerila pitää päiväkotien ja koulujen omia kirjastoja resurssi- ja arvokysymyksenä.

– Valikoimien huoltaminen ja päivittäminen vaatii taloudellista panostusta ja henkilöresursseja.

Päiväkotiin hetkessä kirjasto

Kirjoja kaikille lapsille -kampanja on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Kaikki koulut tai päiväkodit voivat nyt ryhtyä samaan kuin Pikkunorssi ja Pohjoiskehä. Seuralta saa materiaalipohjia ja keräyksen voi panna alkuun vanhempien kanssa.

– Tiedämme, että esimerkiksi Uotilan koulussa on meneillään oma keräys, jossa vanhempainyhdistys on aktiivisessa roolissa.

Seura kuitenkin toivoo, että se otettaisiin kampanjan kumppaniksi. Seurassa tavoitteena on edetä koulu ja päiväkoti kerrallaan niin, että seuraavan kohteen hankinta alkaa, kun edellisessä on saatu kaikille lapsille yksi uusi kirja.

Kirjatalkoisiin kaikki mukaan

Päiväkotien ja koulujen lisäksi mukaan innostetaan nyt myös raumalaisia yrityksiä, yhdistyskenttää sekä muita vapaaehtoisia. Valikoimiin kerätään Aerilan mukaan erityisesti uusia kirjoja. Raumalaisista kirjoja myyvistä paikoista löytyy listoja lasten suosikkikirjoista.

– Kannustamme eri tahoja haastamaan toisiaan.

Yksi tapa Aerilan mukaan voisi olla esimerkiksi se, että jokainen yhdistyksen jäsen ostaisi yhden kirjan.

– Kirjallisuutta voi toki hankkia myös muualta ja yksityishenkilönäkin voi osallistua.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.