Pikjärven etelä- ja itäpuolille sijoittuva Metsähallituksen alue on asumattomana ja laajana jopa erämaisen oloinen alue. Se on tärkeä sekä retkeilijöille että luonnon monimuotoisuudelle.
Eurajoen "erämaassa" sijaitseva Pinkjärvi voi olla uuden edessä.
Retkeilykohde on pöydällä Metsähallituksen muiden kohteiden tapaan, kun organisaation Luontopalvelut pohtii säästöjään. Jos kriteerinä on edellisten karsintojen tapaan kävijämäärä, ei Pinkjärven tilanne näytä ruusuiselta.
– Olisihan se suuri harmi, jos palvelut loppuisivat alueelta, jolla on kaksi laavua ja tulentekopaikat. Koronan aikaan ihmisten luonnossa liikkuminen ja ylipäätään retkeily lähiseudulla lisääntyi huomattavasti, sanoo kulttuuri- ja retkeily-yhdistys Pinkjärvi ry.:n puheenjohtaja Timo Neulaluoma.
Arvio: 6 000 käyntiä vuodessa
Pinkjärven alue on sekä paikallisten että Rauman ja Porin suunnasta tulevien suosiossa. Metsähallituksen arvion mukaan alueelle tehtiin viime vuonna noin 6 000 käyntiä.
Se on saman verran kuin Euran Koskeljärvellä. Sinne osuivat jo Metsähallituksen edelliset säästötoimet, kun valtio pitkälti luopui alueen retkeilyrakenteiden ylläpidosta.
Tuolloin leikkaukset kohdistettiin pitkälti kävijämäärien ja osin alueiden roolin perusteella (LS 17.2.2017).
Tässä kärkeen nousevat kansallispuistot, jotka jo laki määrittelee käyntikohteiksi. Kävijämäärätkin ovat aivan toista luokkaa kuin Pinkjärvellä: esimerkiksi Selkämeren kansallispuistoon tehtiin viime vuonna yli 82 000 vierailua.
"Kriteereitä voi olla muitakin"
Metsähallituksen Luontopalveluita ja konsernin yhteistoimintoja koskevat muutosneuvottelut päättyivät noin viikko sitten. Muutoksiin ajaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen talousarvioesitys, joka edellyttää Metsähallitukselta kahdeksan miljoonan euron leikkauksia.
Yli 40:n työtehtävän vähentämisen lisäksi työn alle tulee noin kolmen miljoonan euron säästöohjelma, joka kohdistuu muun muassa rakennuksiin ja palveluverkostoon.
Luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin mukaan säästökohteita ei priorisoida vain kävijämäärän perusteella.
– Kriteereitä voi olla muitakin, kuten asiakasturvallisuus, luonnon monimuotoisuuden säilyminen, paikalliset palvelut ja niin edelleen. Asiaa pitää tarkastella monesta suunnasta.
Retkeilypalveluja kaipaaville Pinkjärvellä on tarjolla viiden kilometrin reitti sekä kaksi laavu- ja tulipaikkaa.
Mukana myös Rikosseuraamuslaitos
Retkeilypalvelujen ylläpidon kannalta Pinkjärvellä on ainakin yksi etu: kyseessä on niin sanottu vankityökohde.
Huolto- ja ylläpitotöitä tekevät toisin sanoen Metsähallituksen johdolla vangit, ja rahoitus tähän tulee Rikosseuraamuslaitokselta.
– Sikäli sen (Pinkjärven alueen) jatkohoito on tällä hetkellä mahdollinen, Jansson sanoo.
Pinkjärvellä Metsähallitus on panostanut erittäin voimakkaasti alueen ennallistamiseen. Se ei Janssonin mukaan kuitenkaan tarkoita, että päätöksissä retkeilypalvelut jäisivät automaattisesti luonnonsuojelun jalkoihin.
– Molemmat roolit ovat tärkeitä.
Kunta valmis keskusteluihin
Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo pitävänsä Pinkjärven aluetta ainutlaatuisena, kunnalle merkittävänä luonto- ja retkeilykohteena.
– Toivon tietysti Metsähallituksen kantavan oman vastuunsa alueen ylläpidossa ja että säästöjä alueesta ei tehdä, Lakaniemi toteaa.
Hänen oma kantansa on selvä, mikäli leikkuri toiveista huolimatta osuu Eurajoelle.
– Olemme valmiita keskustelemaan alueen tulevien vuosien toiminnoista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Lakaniemi huomauttaa, että neuvotteluja retkeilypalvelujen tulevaisuudesta ei ole kunnan kanssa ainakaan vielä käyty.
Neulaluoman mukaan myös Pinkjärvi ry.:ssä odotetaan nyt Metsähallituksen lopullisia päätöksiä ja sitä, vaikuttavatko ne alueen ylläpitoon.
– Toivomme, että retkeilypalvelut olisivat käytettävissä jatkossakin.
Pinkjärvi
Pinkjärven alue on Eurajoella sijaitseva asumaton, valtion omistama alue.
Sen pinta-ala on noin 17 neliökilometriä.
Aluetta hallinnoi Metsähallitus.
Pinkjärven alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.
Alueella on metsien lisäksi muun muassa soita ja pienvesistöjä.
Metsätalouskäyttö loppui kokonaan vuonna 2005.
Luontoa oli ryhdytty ennallistamaan jo aiemmin muun muassa puustoa polttamalla, ojia tukkimalla ja lahopuuta lisäämällä.
Ennallistamistoimet jatkuvat edelleen.
Retkeilypalveluina on viiden kilometrin mittainen vaelluspolku sekä kaksi laavua tulentekopaikkoineen.
Lisäksi alueella on laajat mahdollisuudet omaehtoiseen retkeilyyn
"Tekeminen jää usein muutamille hartioille"
Euran Koskeljärvellä tehtiin viisi-kuusi vuotta sitten tärkeä päätös.
Muun muassa hankerahoituksella luotu retkeilyreittien ja taukopaikkojen verkosto oli vaarassa jäädä lahoamaan tai tulla puretuksi, kun Metsähallitus päätti pitkälti luopua niiden ylläpidosta.
Pallo heitettiin alueen yhdistyksille eli vapaaehtoisten varaan. Syntyi Koskeljärvi-talkoot, joiden kautta retkeilyrakenteita on huollettu ja uusittu siitä lähtien.
– Ensimmäiset neljä vuotta oli runsaasti väkeä mukana. Sitten korona teki katkon toimintaan, muistelee talkoiden vetäjä Harri Turunen.
Samaan aikaan juuri korona sai väkeä retkille roimasti enemmän kuin ennen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.