Rauman taidemuseon monimediainen Iholla-näyttely tuo pitsin iholle. Esillä on myös kuraattorina toimineen suunnittelija Paola Suhosen luomuksia. Pitsi on aina liittynyt myös Suhosen suunnittelemiin vaatteisiin, tosin usein tyyliteltyinä printteinä ja painokuvioina. Kuva: Juha Sinisalo
Timo Jutila oli yksi niistä urheilijalegendoista, jolle ei ollut kynnys pukeutua muotisuunnittelijan luomukseen. Hänellä on Paola Suhosen Iholla-näyttelyyn ottamassa potretissa yllään sporttisista asuistaan tunnetun muotisuunnittelijan Sasu Kaupin urheilupaita, jonka koristeena on digitaalista pitsiä.
– Moni kieltäytyi, pitsiä ei mielletä neutraaliksi materiaaliksi, Iholla-näyttelyn kuraattori, suunnittelija Suhonen sanoo.
Digitaalista pitsiä löytyy näyttelyssä myös Kaupin uuden ajan uniikeista pelipaidoista.
– Inspiroisivatko ne paikallista lätkäjoukkuetta, Suhonen miettii.
Jutila ja muut rohkeat urheilusankarit löytyvät näyttelyn miesosiosta, jossa pitsi on palautettu kaukaa historiasta takaisin miesten ylle.
– Pitsi oli tärkeä asuste miehillä ennen kuin heidän pukeutumisessaan yleistyivät frakit ja puvut, muistuttaa Rauman museon vs. intendentti Maija-Liisa Salonsaari.
Historiasta muistuttavat Satakunnan Museosta lainassa olevat vanhat valokuvat.
Irti totutusta
Rauman taidemuseon ja Rauman museon yhdessä tuottama Iholla-näyttely sanoutuu irti perinteisestä pitsinäyttelyn esillepanosta.
Lopputulos on virkistävä: raumalaista perinnepitsiäkin toki nähdään, mutta se kiemurtelee pinkeissä satumetsän puissa.
Suhonen sanookin hakeneensa näyttelyilmeeseen Liisa Ihmemaassa -sadun epätodellista tunnelmaa.
Pitsimetsä nostaa esiin raumalaiset pitsiyhteisöt, Nyplääjät ry:n ja Pitsikeskus Emelian.
Nyplätty pitsi näkyy myös Suhosen Iholla-videolla, jossa sitä on kuvattu eri-ikäisten ihmisten – ja myös koiran – iholla.
– Ajatuksena on ollut näyttää pitsi mikrotasolla, jolloin sen karaktääri tulee hyvin esille.
Verkkaisesti etenevän teoksen kanssa samassa tilassa on vuonna 2020 menehtyneen valokuvataiteilija Susanna Majurin valokuvateos Elise, jossa nainen leijuu vedessä yllään Suhosen suunnittelema uniikkipitsimekko.
Linnan pitsi-pukuloistoa. Etulalla Teemu Muurimäen 2017 Jaana Pelkoselle suunnittelema puku.
Pitsiä, mutta millaista
Pitsi on materiaalina aina liittynyt myös Suhosen suunnittelemiin vaatteisiin, tosin usein tyyliteltyinä printteinä ja painokuvioina.
– Normaalisti pitsi nähdään kukkina tai graafisina kuvioina, mutta omissa töissäni on ollut tyypillistä suunnitella teollista pitsiä käyttämällä erilaisia kuvakkeita.
Näyttelyn Lace Garden of Dresses -osio esittelee Ivana Helsingin uniikkeja näytösvaatteita ja pitsileninkejä eri vuosien mallistoista. Tarkkasilmäinen voi bongata näyttelymekosta esimerkiksi muumipeikon perhoshaaveineen.
– Pitsi sopii hyvin omaan estetiikkaani, jossa on ripaisu vintagea ja haikailua menneiden vuosikymmenten aikakerrostumiin. Toisaalta sen rinnalla olen vienyt pitsiä myös moderniin muotokieleen.
Suhosella on myös ollut tapana piilottaa viestejä vaatteisiin, kuten eläinten oikeuksia puolustavaan Animal rights -mallistoon.
Kantaaottava on yläkerran installaatio, State of Liberty, jossa 200 metriä vaaleanpunaista samettiflokkia ryöppyää miehustasta alas lattialle.
Suhosen suunnittelemassa pitsikankaassa on painettuna laaja kirjo ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta työtä tekevien järjestöjen nimiä.
Suhonen kokee, että mekkoinstallaation laajaan helmaan mahtuvat kaikki.– Kaikkien oikeudet ovat tärkeitä, ei vain vähemmistöjen.
Mekosta ylijääneistä paloista askarrellaan hiuskoristeita kesän työpajoissa.
Muistoja Linnan juhlista
Monenlaisia taiteen muotoja esittelevässä näyttelyssä korostuu muoti. Pitsi Linnassa -osio esittelee itsenäisyyspäivän vastaanoton pukuja, joissa on hyödynnetty pitsiä.
Keskellä tilaa on kansanedustaja Jaana Pelkosen upea vihreä luomus, jonka Teemu Muurimäki suunnitteli 2017.
Kokoelmasta löytyvät myös raumalaisten, kansanedustaja Kristiina Salosen ja taiteilija Hulda Leifsdóttirin puvut, joiden pitsiyksityiskohdat ovat Tarmo Thorströmin käsialaa.
Iholla- Lace on skin -näyttely Rauman taidemuseossa 12.6.–26.9.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.