Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon peräti 22 uutta kohdetta. Niistä erityisesti yksi aiheuttanee raumalaisittain iloa: listalle on nimittäin lisätty myös raumalainen pitsinnypläys.
Se on erityisesti paikallinen käsityötaito kuten vaikkapa myös Kainuun peilikkään kutominen.
Raumalaisen pitsinnypläyksen luonnehditaan Elävän perinnön wiki-sivuilla olevan "merkittävä osa paikallista kulttuuriperintöä.
Muita uusia lisäyksiä luetteloon käsityötaitojen alalta ovat neulominen, kultasepäntyö, moottorisahaveisto ja puuveneen korjaus.
Musiikin ja tanssin alueelta taas lisättiin eteläpohjalaisen kaksirivisen haitarin soitto, kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.
Varsin moderni lisäys löytyy pelien aihealueelta, sillä listalle lisättiin myös miniatyyripeli- eli "figuharrastuskulttuuri". Luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää aineetonta kulttuuriperintöä taas edustavat ortodoksinen ristisaattoperinne ja verikuppaus.
Mukana myös maahanmuuttajien perinteitä
Mukaan hyväksyttiin ensi kertaa myös maahanmuuttajien kulttuureihin liittyviä perinteitä: listalla on nyt myös meksikolainen kuolleiden päivä ja Chilen itsenäisyyspäivä.
– Nimeämisissä on jälleen mukana koko kansan perinteitä, kuten talkoot ja neulominen. Toisaalta esimerkiksi miniatyyri- eli figuharrastuskulttuuri oli arvioitsijoillekin uusi tuttavuus. Hienoa, että saatoimme nostaa myös kestävän kehityksen näkökulmaa lisäämällä puuveneen korjauksen luetteloon. Erityisen iloinen olen siitä, että kulttuurisen moninaisuuden näkökulma vahvistuu luetteloissa Suomen meksikolaisten ja chileläisten perinteiden kautta, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta tiedotteessa.
Elävän perinnön kansallinen luettelo on Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukainen luettelo, jossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Suomessa sopimuksen toteuttamisesta vastaa Museovirasto.
Sopimus täyttää tänä vuonna 20 vuotta, ja Suomi on ollut jäsenmaana 10 vuotta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.