Kyrö Distilleryn tislaamon tarina alkoi saunan lauteilta. Viisi kaverusta päätti, että heidän pitää korjata vakava puute. Se, ettei Suomessa valmisteta ruisviskiä.
Viskin kypsyminen vie vähintään kolme vuotta, joten odotellessa voisi tehdä rukiista myös giniä.
Niin syntyi Napue-gin, joka pian palkittiin arvostetussa kansainvälisessä viini- ja viinakilpailussa. Ginille, josta voi tehdä ”maailman parhaan GT:n”, oli yhtäkkiä kova kysyntä.
– Meiltä loppuivat Isossakyrössä etiketit, pullot, työvoima, ihan kaikki. Syntyi täysi kaaos, muisteli yhtiön perustajiin kuuluva Miko Heinilä Euran Yrittäjien aamukahveilla.
Perustajille ei vielä osinkoja
Myynti lähti vetämään niin, että viisikko yksi toisensa jälkeen uskalsi jättää päivätyönsä. Aika loikkia, sillä kaikki olivat korkeakoulutettuja miehiä hyvissä hommissa.
– Kolme kauppatieteen maisteria, diplomi-insinööri ja ympäristöekologi. Itse olin Wärtsilässä kymmenen vuotta. Vedin yli 20 hengen kansainvälistä tiimiä, Heinilä kertoi.
Vielä eivät perustajat ole osinkoa firmastaan (Rye Rye Oy) ottaneet. Nyt ei jaettavaa olisikaan, sillä viime vuonna takkiin tuli yli puoli miljoonaa euroa.
– Tänä vuonna tulee vielä isompi tappio, eikä ensi vuonnakaan plussalle päästä, Heinilä paljasti.
Viskitislaamo juustovarastoon
Surkeiden tulosten selitys on yrityksen liikevaihtoon (4,5 miljoonaa euroa) nähden suuret investoinnit.
– Kymmenen miljoonaa euroa neljään vuoteen. Pistämme taas ”all in”, kaikki peliin.
Tislaamo toimii vanhassa meijerissä. Kyrö järjesti rahoituskierroksen ja osti alueen muutkin rakennukset.
Vanhaan juustovarastoon tulee suurempi viskitislaamo. Se nostaa tuotantokapasiteetin 130 000 litrasta noin 500 000 litraan vuodessa.
– Se vastaa keskikokoista skotlantilaista viskitislaamoa. Viisi poikaa alkaa kisata tosi isojen pelurien kanssa. Skottibrändit ovat globaalien jättien, 150-vuotiaiden firmojen tai miljonäärien omistuksessa.
Yksi Kyrön investoinneista on Heinilän ”Pohjanmaan suurimmaksi ladoksi” ristimä tuhannen neliön tynnyrivarasto.
– Sinne mahtuu miljoona litraa viskiä kypsymään. Lato tulee ensi vuonna täyteen.
Keihäänkärkenä viennissä Berliini
Tuleva puolen miljoonan litran vuosituotanto on Suomessa aikamoinen. Alko myi viime vuonna reilut 1,6 miljoonaa litraa viskiä.
Ja siitä vain 137 000 litraa oli skottimaltaita, joiden kanssa Kyrö Single Malt Rye Whisky pääosin kisaa.
Viennin pitää siis vetää. Brändiä on alusta saakka rakennettu kansainväliseksi.
– Keihäänkärkemme on Berliini. Yksi perustaja muuttaa sinne jatkamaan Saksassa hyvin tehtyä perustyötä. Berliini on trendikäs kulttuurikaupunki, josta löytyy meille sopivaa kuluttajaryhmää.
Kyrö ”hyvän hetken tuote”
Ketkä Kyrön tuotteiden pääkohderyhmään kuuluvat?
– Uusille asioille avoimet kokeilijat, joille tärkeää on tuotteen tarinan ja brändin aitous. Monen alkoholibrändin pinnan alta löytyy erikoisia juttuja.
Kyrö pyrkii määrittelemään tuotteidensa hyllyhinnan samalle tasolle eri maissa. Käytännössä se tarkoittaa eri vientihintoja, sillä vero- ja jakelukustannuksissa on suuria eroja.
Tavoitteena on mielikuva ”hyvän hetken tuotteesta”, joka on laadukkaampi (ja hintavampi) kuin perusviski tai -gini.
– Ei kuitenkaan satojen eurojen arvoinen pullo, joka pölyttyy ravintolatiskin ylähyllyllä.
Napuen nimi pois etiketeistä
Tislaamo toimii 111-vuotiaassa Isonkyrön osuusmeijerissä, jonka tunnetuin tuote on Oltermanni-juusto. Meijeritoiminta loppui vuonna 2008.
Kerma palasi taloon viime vuonna, kun Kyrö Dairy Creamin valmistus alkoi.
Kerma tulee Toholammilta, Reetta-ruis lähialueen pelloilta.
Myös hittigininsä nimen, Napue, Kyrö nappasi läheltä.
Napuen taistelu Isossakyrössä oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu. Parituhatta kuoli, saman verran haavoittui. Muistomerkki seisoo tislaamon lähellä.
Napuen nimi on poistumassa. Jatkossa tuote tunnetaan nimellä Kyrö Gin. Koskuesta tulee Kyrö Dark Gin.
Yhden selityksen mukaan jotkut asiakkaat ovat saaneet brittipubeissa Napue ginin tilatessaan lautasliinan (napkin).
Oikeasti kyse on brändin rakentamisesta, kaikki tuotteet saman nimen alle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.