Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen poikkeuslupahakemus merimetsokannan harventamiseksi korkeintaan 5000 yksilöllä Raumalla ja Eurajoella edennee Varsinais-Suomen ely-keskuksen käsittelyyn vielä tässä kuussa.
Jo viime elokuussa vireille pannun hakemuksen lähettämistä viranomaiselle on lykätty käsittelyruuhkien vuoksi.
"Tarkoitus ei ole hävittää maailmankartalta"
Nytkään toiveita ei elätellä siitä, että lupa saataisiin voimaan jo täksi pesimäkaudeksi, vaan lupaa haetaan viideksi vuodeksi alkaen vuodesta 2022, kertoo kalatalousalueen toiminnanjohtaja Anu Niinikorpi Länsi-Suomelle.
Asian nosti ensimmäisenä esiin Satakunnan Kansa sunnuntaina.
Taustalla on Niinikorven mukaan ajatus kalakantojen elinvoimaisuuden säilyttämisestä ja ammattikalastuksen toimintaedellytysten ylläpitämisestä.
– Meidän tarkoituksemme ei ole hävittää mitään eläinlajia maailmankartalta, vaan hoitaa kalakantoja. Koetamme löytää jonkinlaista tasapainoa siihen, että kalakannat voisivat hyvin, Niinikorpi sanoo.
Ei tarkkaa arviota lukumääristä
Niinikorpi ei kysyttäessä suoraan täsmennä, kuinka suuri vaikutus merimetsoilla kalakantoihin kalatalousalueen näkemyksen mukaan tosiasiallisesti on.
Hän luonnehtii sitä sanalla "huomattava" ja viittaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimukseen vuodelta 2013.
Siinä tutkittiin merimetson vaikutusta kalastajien saaliisiin Saaristo- ja Selkämerellä vuosina 2010–2012. Tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan kuhasaalis olisi alueella ollut noin 110–140 tonnia suurempi ja ahvensaalis noin 340–420 tonnia suurempi ilman merimetson vaikutusta.
Lopullinen kalatalousalueen arvio vaikutuksista kalakantoihin ilmennee poikkeuslupahakemuksesta.
Alueisiin vaikuttavat luvat ja luontovaikutukset
Hakemuksen liitteeksi tulee kartta alueista, joissa harventamista voitaisiin tehdä.
– Paikkoja on täsmennetty syksyn jälkeen. Katsotaan, missä on paikkoja, joissa kalat lisääntyvät ja missä taas on kaupallisen kalastuksen kannalta olennaisia alueita, Niinikorpi muotoilee.
Toteutuma voi näyttää lopulta erilaiselta kuin kartta, sillä asiassa joudutaan tasapainoilemaan muun muassa vesialueiden omistajilta saatavien lupien sekä muiden luontovaikutusten kanssa.
"Katsotaan sitten, miten käy"
Lupaa haetaan viidelle vuodelle, jolloin merimetsoja voitaisiin metsästää enintään tuhat yksilöä vuodessa.
– Voi olla, että muut tekijät vaikuttavat asiaan jo ennen tämän lukumäärän täyttymistä, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle, toteaa Niinikorpi.
Hän ei lähde etukäteen arvioimaan, millaiset mahdollisuudet hakemuksella on mennä läpi.
– Asiantuntijat ja viranomaiset arvioivat hakemusta, ja katsotaan sitten, miten käy.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.