Risteilyaluksen konehuoneessa on tapahtunut räjähdys laivan seilatessa arktisilla vesillä, kaukana saatavilla olevasta avusta.
Syttyy tulipalo, jota miehistö koettaa sammuttaa. Ihmisiä loukkaantuu, ja laiva menee niin sanottuun blackoutiin: sähköjä ei ole, kansikoneet eivät toimi. Hälytys on kuitenkin saatu tehtyä, ja apu on tulossa.
Paikalle saapuu lopulta kansainvälinen kavalkadi pelastuskalustoa ja -miehistöä: laivoja, helikoptereita, lentokoneita. Tehdään päätös kyydissä olevan yli kahdensadan matkustajan evakuoimisesta sekä aluksen ottamisesta hätähinaukseen.
Suuronnettomuudessa tarvitaan apua muualtakin
Tällainen skenaario maalattiin suuren kansainvälisen meripelastusharjoituksen muodossa Uudenkaupungin edustalla tiistaina. Polaris 2019 -harjoitukseen huipentui Suomen kaksivuotinen Arctic Coast Guard Forum- eli ACGF-puheenjohtajakausi.
ACGF on arktisten maiden merivartiostojen yhteenliittymä. Mukana ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Venäjä, Kanada sekä Yhdysvallat.
Selkämerellä liikkuikin tiistaina aluksia niin Suomesta, Ruotsista, Norjasta kuin Venäjältäkin. Maiden välisen yhteistyön merkitys suuronnettomuuden sattuessa on huomattava, sanoo rajavartiolaitoksen viestintäyksikön päällikkö Pentti Alapelto.
Hän viittaa esimerkiksi vastikään Norjassa sattuneeseen Viking Sky -risteilyaluksen onnettomuuteen.
– Jos sattuu suuren mittaluokan onnettomuus, emme pärjäisi siinä yksin, vaan tarvitsisimme muiden maiden apua. Siksi harjoitteleminenkin on tärkeää, Alapelto toteaa.
Toiveissa "kaksi Turvaa" lisää
Suomen rajavartiolaitokselta mukana oli muun muassa sen suurin ulkovartiolaiva, Rauman telakalla vuonna 2014 valmistunut Turva.
– Vertaan alusta usein sveitsiläiseen linkkuveitseen, koska siinä on monta terää, monta erilaista suorituskykyä, kuvailee komentajakapteeni Sami Romanov.
Turvalta käsin onnistuvat niin rajavalvonta, meripelastustehtävät, öljyntorjunta kuin hätähinauskin. Esimerkiksi viimeistä ominaisuutta käytettiin Polaris-harjoituksessa, kun Turva otti risteilyalusta esittäneen jäänmurtaja Fennican hinaukseen.
Rajavartiolaitos on julkisuudessa esittänyt toiveen, että Turvan kaltaisia aluksia saataisiin jopa kaksi lisää. Samaa sanoo Romanov.
– Mutta se jää sitten seuraavan hallituksen päätettäväksi, miten määrärahoja jyvitetään, hän toteaa.
Pelastettuja seurataan rannekkeilla
Suuri kansainvälinen yhteistoimintaharjoitus sujui lopulta hyvin. SPR:n keräämistä vapaaehtoisista koostuva "matkustajajoukko" saatiin evakuoitua helikopterein Kustavin Susiluodon merivartioasemalle, jonne oli pystytetty väliaikainen evakuointikeskus.
Keskuksessa vapaaehtoisista pidettiin lukua SPR:n kehittämällä, evakuoiduille annettaviin rannekkeisiin perustuvalla seurantajärjestelmällä. Keskuksessa tiedettiin koko ajan, kuinka paljon väkeä on missäkin päin keskusta.
– Punainen risti on kehittänyt tämän viranomaisia varten. Pyrimme löytämään tukimalleja, joita pystyisimme tarjoamaan viranomaisille tällaisessa auttamistehtävässä. Tällaisesta seurannasta on tullut viranomaisilta toiveita, kertoi rekisteröinnin ryhmänjohtaja Mika Vilpo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.