Poliisin toimintavalmiuden enimmäisajan tulisi olla vastedes eripituinen eri osissa Suomea, esittää Poliisihallitus. Esitys on osa tuoretta selvitystä, jonka Poliisihallituksen asettama työryhmä luovutti torstaina sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.).
Toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka poliisilta kuluu hätäkeskukselta saadun tehtävän vastaanottamisesta siihen, että poliisi on hälytyskohteessa valmiina toimimaan.
– Ihmisillä on oikeus odottaa, että hädän hetkellä viranomainen saadaan paikalle mahdollisimman nopeasti. Pyrimme lisäämään viranomaisten näkyvyyttä etenkin alueilla, joilla on tällä hetkellä heikompi palvelutaso, sisäministeri Ohisalo sanoi.
Ohisalon mukaan luottamusta poliisiin ei ole varaa päästää rapautumaan.
– Vakavimmillaan siitä seuraisi, että ihmiset eivät pyydä poliisilta apua eivätkä luota poliisiin. Pahimmillaan tuo voisi johtaa omankädenoikeuteen.
Pystyykö poliisi lupaamaan enimmäisajat?
Esityksen mukaan Suomen kunnat jaettaisiin riskialueisiin viisiportaisella asteikolla. Lyhin toimintavalmiusaika olisi yli 120 000 asukkaan kaupungeissa, joissa enimmäisaika kohteeseen pääsemiselle olisi 11 minuuttia.
Tätä seuraisivat kaupunkimaiset kunnat (18 minuuttia), taajaan asutut kunnat (30 minuuttia) ja maaseutumaiset kunnat (35 minuuttia). Pisin enimmäisaika, 55 minuuttia, olisi maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 50 kiireellistä tehtävää vuodessa.
Lue täältä, miten Lounais-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytyssektorin johtaja kommentoi esitystä: "Raumalla poliisin tulisi olla paikalla 18 minuutissa, esittää työryhmä – Lounais-Suomen poliisilaitoksella isojakin kuntakohtaisia eroja" (vain tilaajille)
– Jos näistä ajoista halutaan vielä parantaa, se edellyttää poliisille resurssilisäyksiä, linjasi työryhmän puheenjohtaja, poliisiylitarkastaja Mika Heinilä.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisissa aletaan nyt pohtia, olisiko työryhmän ehdottama enimmäispalveluaika myös poliisin lupaus kansalaisille.
– Tavoitteena olisi silloin päästä tähän tavoitteeseen vuoden 2023 loppuun mennessä.
Suomen poliisilla on Kolehmaisen mukaan nykyisin noin miljoona hälytystehtävää vuodessa.
– Palvelun tehostamisessa olisi välttämätöntä hyödyntää eri viranomaisten yhteistyötä kaikkialla niin paljon kuin se on mahdollista.
Pisin odotus Enontekiöllä
Poliisin tehtävät jaetaan nykyisin kolmeen kiireellisyysluokkaan. A-luokka on kaikkein kiireellisin, ja nämä tehtävät on hoidettava välittömästi. B-luokan tehtävä pyritään hoitamaan viipymättä, mutta se voi myös odottaa. C-luokassa ovat kiireettömät tehtävät.
Tähän asti poliisin toimintavalmiusaikaa on mitattu A- ja B-luokan tehtävien osalta. Poliisihallitus esittää, että aikaa mitattaisiin jatkossa pelkkien A-luokan tehtävien osalta, koska niissä poliisin kyky nopeaan toimintaan korostuu.
Poliisihallituksen esityksen mukaan enimmäisaika olisi alitettava 80 prosentissa tehtävistä.
– Viime vuonna Suomessa oli 20 kuntaa, joissa poliisin toiminta-aika oli yli 40 minuuttia. Koko vuoden tehtävämäärät olivat näissä kunnissa yleensä vähäisiä. Tosiasia on, että poliisi ei pysty takaamaan samaa toimintavalmiusaikaa kaupunkeihin ja syrjäseuduille, Heinilä kommentoi.
Pisin odotus poliisin paikalle saamisessa oli Enontekiöllä, missä virkavalta saapui keskimäärin 107,5 minuutissa. Toiseksi viimeisenä oli Utsjoki.
Vähemmistöjen luottamuksessa parannettavaa
Suomi on eri mittareilla punniten eräs maailman turvallisimmista maista. Myös luottamus poliisiin on Kolehmaisen mukaan hyvä.
Ohisalon mukaan joissakin vähemmistöissä luottamus ja turvallisuuden tunne on kuitenkin vähäisempi.
– Kannattaa paneutua ryhmiin, joiden kanssa on (luottamuksessa) vielä tekemistä. Samalla on huolehdittava siitä, että luottamus säilyy niillä, jotka jo nyt luottavat.
Kolehmainen antoi kiitosta siitä, että Suomen poliittiset päättäjät ovat pysäyttäneet poliisien määrän vähenemisen.
Ohisalon mukaan on tarkoitus nostaa poliisin työvoima 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä.
– On selvää, että yhden hallituskauden aikana poliisin lisäresurssien saanti ei tule valmiiksi. Tässä jää tehtävää myös seuraaville hallituksille, sisäministeri täydensi.
(Petteri Hiltunen & Pertti Mattila, STT)
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.