Politiikka kiinnosti raumalaista Iris Nordmania jo lapsena – Sanna Marinin vaalikampanjan työntekijä kertoo, miksi muutti pois Raumalta

Iris Nordman ihaili jo hyvin nuorena televisiossa esiintynyttä Jutta Urpilaista. Raumalla syntynyt Nordman muutti kesken lukion pois kotikaupungistaan ja on nyt turkulaistunut.

Raumalla syntynyt ja varttunut Iris Nordman on kotiutunut Turkuun.

Raumalla syntynyt ja kasvanut Iris Nordman, 22, on ollut kiinnostunut politiikasta lähes niin kauan kuin muistaa.

– Muistan, kun jo lapsena katsoin televisiosta Jutta Urpilaista, että onpa hirveän tärkeän näköinen henkilö. Olin varmaan päiväkoti-ikäinen tai koulun alimmilla luokilla, Nordman kertoo.

Oppia politiikasta tuli myös äiti Kati Nordmanilta, joka on ollut Raumalla monessa mukana, muun muassa demarien ehdokkaana kuntavaaleissa.

– Löysin joskus äidin ehdokasesitteitä, ja kävimme läpi, että mitä kuntavaalit tarkoittavat ja millä eri tasoilla poliittista päätöksentekoa on.

Iris Nordman kävi alakoulun Rauman Freinet-koulussa, ja sielläkin hänen kiinnostuksensa politiikkaa kohtaan tuli ilmi.

– Kuulemma ensimmäisellä luokalla jo olin ihmetellyt, että miksi tietöitä tehdään monien liikenneympyröiden lähellä samaan aikaan.

– Koulussa myös Unicef oli paljon esillä, ja sitä kautta olen mennyt Unicefin vapaaehtoistoimintaan mukaan.

Politiikassa on ihan tavallisia ihmisiä

Myös Iris Nordmanin puolueeksi valikoitui SDP, mutta hän kiistää kulkeneensa puoluevalinnassa äitinsä jalanjäljillä.

– Kun olin menossa demarien toimintaan, soitin äidille ja kysyin, että oliko tämä nyt se sama puolue, jonka ehdokkaana hänkin on ollut. Emme me siitä puoluetaustasta paljon olleet puhuneet.

Turkulaistunut Nordman on mukana politiikassa monella tasolla: Turun kunnallispolitiikassa, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa sekä Turun demariopiskelijoissa. Kesäkuun lopulla hän sai myös töitä Demariopiskelijoiden (Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry) viestintä- ja edustajistovaalikoordinaattorina.

– Koronan alussa aloin kiinnostua politiikasta. Sen jälkeen aloin kulkea demarinuorten tapahtumissa. Rohkeutta piti kerätä pitkään, kun ajattelin, että siellä pitäisi osata puhua kaikesta hienosti ja käyttää oikeita termejä. Tapahtumissa näin, että ihan tavallisia ihmisiä siellä on, Nordman kertoo.

"Vastuu korjata sitä, mitä nyt tehdään"

Nordman kertoo poliitikkona kokevansa vastuuta oikeudenmukaisuuden puolustamisessa.

– Jos mietitään vaikka nykyistä hallitusohjelmaa, niin koen, että minulla ja puolueellani on vastuu korjata sitä, mitä nyt ollaan tekemässä. Pidän sitä jopa järkyttävänä ja raivostuttavana, millä tavalla hyvinvointivaltiota ollaan rikkomassa.

Nordman kertoo ajatelleensa jo ennen politiikkaan lähtemistä, että hän on etuoikeutetussa asemassa.

– En välitä sellaisesta kokoomuslaisesta politiikasta, jossa hyvinvointivaltiota pala palalta murretaan. Valtiolla pitää olla vastuu myös niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan.

Nordman vaikuttaa nyt sekä poliitikkona että politiikan työntekijänä. Kumpaa hän kokee olevansa enemmän?

– Vähän molempia. Tiedostan, että molemmilla on vähän omanlaisensa rooli. Poliitikkona pääsee tekemään linjanvetoja, mutta poliittisen järjestön työntekijänä työtä tehdä samoista lähtökohdista, puolueen ja aatteen eteen.

"Pääministeri en halua olla"

Iris Nordmania kiinnostaa politiikassa lähes kaikenlainen tekeminen. Hänellä on silti yllättävä näkemys siitä, mihin pestiin hän ei halua pyrkiä tulevaisuudessa.

– Pääministeri minä en halua olla. Sen huomasin Sanna Marinin (sd.) kauden aikana, tai oikeastaan jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Sipilän lausahdus kansakunnan kusitolppana olemisesta ei ole mitenkään puskista revitty. Vaikka kuinka hyvin sitä työtä tekisi, se ei ole kiitollinen asema.

Koulukiusaaminen ajoi Raumalta pois

Kotikaupungistaan Raumasta Nordmanilla on vaikeita muistoja. Normaalikoulussa käytyjen yläluokkien jälkeen hän meni Rauman Lyseon lukioon, mutta jätti opinnot siellä kesken.

– Minua koulukiusattiin. Kiusaaminen jatkui koko yläkoulun, ja lukioon mennessä ajattelin, että se loppuisi. Kiusaaminen kuitenkin jatkui sielläkin.

Nordman ei halua eritellä tarkemmin, millaista kiusaaminen oli.

– Sanotaan, että sosiaalinen media oli siinä mukana, ja siinä oli aika paljon erilaisia elementtejä. Sellaista, mitä nuoret nyt tekevät.

Nordman kertoo olevansa pettynyt siihen, millä tavalla opettajat kiusaamiseen suhtautuivat ja puuttuivat.

– Minua ei ymmärretty tai kuunneltu. Opettajien keinot käsitellä asioita eivät silloin olleet mielestäni riittävät.

Koulukiusaamiseen puuttumisesta ei ole muodostunut Nordmanille yksittäistä tärkeää poliittista teemaa, mutta on hän päässyt tekemään asiaan liittyvää politiikkaa.

– Olen opetellut puhumaan asiasta. Esimerkiksi demariopiskelijoiden liittokokoukseen käsittelin asiaa poliittisen ohjelman valmistelussa.

Nordman teki lukion keskeyttämisen jälkeen hetken töitä Raumalla, kunnes muutti Turkuun. Siellä hän suoritti lukion loppuun iltaopintoina.

– Olin odotellut lukioaikaa ja sitä elämää, jota en sitten päässytkään kokemaan. Minulle oli tärkeää, että sain myöhemmin vähän vastaavanlaisen kokemuksen lähihoitajaopintojen aikana.

Mitä nuoret ajattelevat hallituksen sekoilusta?

Iris Nordman on huolestunut siitä, millaisena nykyisen hallituksen toiminta näyttäytyy erityisesti nuorille.

– Mitä tämä populistisen puolueen pääsy hallitusvastuuseen on tuonut? Välillä sen toiminta on ollut keskisormi järjestelmälle, Nordman sanoo viitaten perussuomalaisiin.

Nordman arvelee, että jatkuva kohu vie entisestään nuorten kiinnostusta pois politiikasta.

– Usko poliittiseen järjestelmään voi horjua, kun joka päivä on otsikoissa jokin kriisi. Mitä se tekee nuorten äänestysprosentille, joka ei ole ollut muutenkaan korkea?

Demarinuorten viestintä- ja edustajistovaalikoordinaattori muistuttaa, että poliittisen järjestelmän kautta nuoretkin voivat saada muutosta aikaan.

– Esimerkiksi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus oli ensin demarinuorten poliittisessa ohjelmassa, sitten puoluekokouksessa ja lopulta hallitusohjelmassa.

Marinin vaalikampanjaa tehtiin jopa minuuttien tarkkuudella

Iris Nordman vastasi kevään eduskuntavaaleissa silloisen pääministerin Sanna Marinin vaalikampanjasta.

– Olin kampanjan ainoa työntekijä. Puoluetoimistolta minua siihen kysyttiin, Nordman kertoo.

Nordman muun muassa koordinoi Marinin vaalikiertueen aikataulut ja teki yhteistyötä pääministerin kabinetin ja alueiden kanssa.

– Oli yllättävää, kuinka tarkasti kaikki aikataulutettiin. Jopa minuuttien tarkkuudella.

Nordman kertoo olleensa suoraan Marinin kanssa tekemisissä vaihtelevasti.

– Suunnitteluvaiheessa en kauheasti, en edes viikoittain. Vaalistartissa ja vaalipäivänä olin hänen käytettävissään koko ajan, ja kerroin mihin seuraavaksi pitää mennä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut