Polttoainevaurio johtuu usein vierasesineestä - OL3:n kiinalaisessa sisarlaitoksessa on vuoto, jollaisia on nähty Olkiluodossakin

Taishanin EPR-laitoksessa havaitussa vuodossa on julkisten tietojen perusteella kyse käytännössä samasta ilmiöstä kuin Olkiluoto 1:ssä vuosina 2016 ja 2017.

| Päivitetty

Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa nähtiin muutama vuosi sitten käytännössä samanlainen tilanne kuin tällä hetkellä on Taishanin ydinvoimalaitoksessa.

Kiinalaisvoimalassa on ollut kesän ajan ongelmia, jotka johtuvat vuotavista polttoainesauvoista. Asia on herättänyt paljon huomiota kansainvälisessä mediassa.

Polttoainevuodot eivät kuitenkaan ole vieraita länsimaissakaan, eivätkä myöskään Suomessa. Esimerkiksi Olkiluodossa on jouduttu ajamaan laitos polttoainevuotojen vuoksi kylmäseisokkiin.

– Taishanissa kyse on samasta ilmiöstä ja siinä mielessä tilanne ei ole esimerkiksi ympäristön kannalta sen vakavampi kuin Olkiluodossa on ollut, sanoo apulaisjohtaja Tapani Virolainen Säteilyturvakeskuksesta (Stuk).

Päästörajoja ei ylitetty

Ydinreaktoreissa on satoja polttoainesauvoja, eivätkä pienet vuodot ole tavattomia. Suomessa vuotoja on havaittu niin Olkiluodossa kuin Loviisassakin.

Yleensä vuodot eivät aiheuta suuria ongelmia, ja sauvojen vaihto voidaan tehdä normaalien vuosihuoltojen yhteydessä.

Olkiluodossa vuodot johtivat kuitenkin ykkösyksikön kylmäseisokkiin ja sähköntuotannon pysäyttämiseen kahtena peräkkäisenä vuonna, 2016 ja 2017. Vastaavaa ei ollut tapahtunut Olkiluodon historiassa koskaan aiemmin.

Ympäristölle ei kuitenkaan aiheutunut tapauksista merkityksellistä säteilyaltistusta.

Polttoainealtaassa oleva vesi kiertää suljetussa järjestelmässä, eikä vettä esimerkiksi pureta mereen. Jonkin verran ”ylimääräisiä” radioaktiivisia aineita on päässyt poistoilmaan, mutta laitosten ympäristöluvassa määritellyt päästörajat ovat näissäkin tilanteissa alittuneet roimasti.

Tämä on tiettävästi tilanne edelleen myös Taishanissa.

Pääomistaja päättää

Taishan 1 käynnistyi joulukuussa 2018. Voimalan enemmistöomistaja on kiinalainen CGN, ja ranskalainen valtionyhtiö EDF omistaa laitoksesta vajaan kolmanneksen.

EDF kertoi viime viikolla lehdistötiedotteessaan, että Taishanin vuotoa vastaava tapaus olisi Ranskassa jo johtanut seisokkiin. Siinä tilanne tutkittaisiin ja sen paheneminen pysäytettäisiin.

– Tilanne kehittyy, yhtiö huomautti.

Päätöksen asiassa tekee kuitenkin CGN, joka ei ole katsonut seisokkia tarpeelliseksi. Itse tapahtuman sijaan riskejä voi nyt lisätä nimenomaan se, miten tilanteeseen reagoidaan – tai ollaan reagoimatta.

Olkiluodossa ei odotettu

Olkiluodossa päädyttiin vuosina 2016 ja 2017 seisokkeihin juuri siksi, että tällä estettiin tilanteen paheneminen isommaksi ongelmaksi.

Oleellista päätöksessä oli se, että ykkösyksikön vuosihuoltoon olisi ollut niin pitkä aika, ettei siihen saakka haluttu odottaa. Kyse ei siis ollut esimerkiksi akuutista vaaratilanteesta.

Laitoksen tuotanto keskeytettiin, kun poltoainevuodon havaitsemisesta oli kolme kuukautta.

– Polttoaine on kovassa paineessa ja virtauksessa, jolloin on olemassa riski vaurion kasvamisesta, huomautti Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa (LS 18.10.2017).

Tuona vuonna Olkiluodossa havaittiin vuotoja kolmessa polttoainesauvassa. Mediatietojen mukaan Taishanissa vuotaa viisi sauvaa.

OL3:n sisarlaitos

Taishanin voimalan kiinnostavuusarvoa on lisännyt se, että kyseessä on maailman ensimmäinen niin sanottu EPR-reaktori. Se on siis rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n (OL3) sisarlaitos.

TVO ei halua vielä arvioida, onko Taishanin tapauksella vaikutusta OL3:n aikatauluun. Tämä johtuu siitä, ettei polttoainevaurion syytä vielä tiedetä.

– Odotamme nyt rauhassa tietoa polttoainevaurion perussyystä ja teemme sitten sen pohjalta omat arviomme, onko sillä vaikutusta OL3:een, kommentoi tuotantojohtaja Marjo Mustonen.

– Otamme tietysti kaikki kokemukset hyödyksi.

Ainakin alkuvaiheessa OL3:ssa käytetään ranskalaisen Framatomen valmistamaa polttoainetta. Taishanissa tilanne on todennäköisesti sama, vaikka julkisuudessa tietoa valmistajasta ei olekaan ollut.

– Tyypillisesti laitostoimittaja toimittaa ensimmäiset erät polttoainetta laitoksille, Stukin Tapani Virolainen toteaa.

Hänen mukaansa tämänhetkisten tietojen perusteella ei ole mitään syytä epäillä, että vuotoon johtaneet vauriot johtuisivat itse laitostyypistä.

Vierasesine syynä 2017

Polttoainevauriot voivat johtua esimerkiksi valmistuksessa tai kuljetuksessa vioittuneista sauvoista. Laadunvalvonta on kuitenkin niin tiukkaa, että tätä voi pitää hyvin epätodennäköisenä.

Todennäköisempää on reaktorialtaaseen päässeen vierasesineen tai -materiaalin – jollaiseksi riittää jopa hiekanjyvä – aiheuttama vaurio. Käytännössä kyse olisi siis inhimillisestä virheestä.

– Tämäkään ei ole laitostyyppiriippuvainen asia, Virolainen huomauttaa.

OL3:een ladattiin polttoaine keväällä. Laitoksen luvahaltija Teollisuuden Voima (TVO) arvioi itsekin ennen latausta, että ylimääräinen materiaali on todennäköisin syy mahdollisiin polttoaineongelmiin.

– Vierasesine olisi ehkä ainoa skenaario, jonka vuoksi polttoaineet voitaisiin joutua ottamaan reaktorista vielä latauksen jälkeen pois, sanoi TVO:n yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Poikola Länsi-Suomessa edellissyksynä (LS 6.2.2019).

OL1:n vuoden 2017 polttoainevaurion todennäköiseksi syyksi osoittautui vierasesinevaurio. Vuotta aiemmin syynä oli säätösauvojen vetonopeuden aiheuttama polttoaineen ja suojakuoren vuorovaikutus.

Kriittisyysluvan hakemusta ei ole vielä jätetty

Olkiluoto 3 (OL3) on ollut ydinlaitos huhtikuusta saakka, jolloin laitoksen reaktoriin ladattiin ydinpolttoaine.

Parhaillaan voimalassa tehdään loppusuoran kuumakokeita ja testejä. Säteilyturvakeskuksen (Stuk) apulaisjohtaja Tapani Virolaisen mukaan kokeet ovat menneet ”yleisesti ottaen hyvin”.

– Kokeiden tuloksia käydään vielä Teollisuuden Voiman (TVO) kanssa läpi, mutta mitään kovin merkittävää ei tiedossamme ole joitain yksittäisiä laitevikoja lukuun ottamatta.

TVO:n tuotantojohtaja Marjo Mustosen mukaan kuumakokeet ovat pääosin jo ohi.

– Automaation muutospaketti on parhaillaan menossa ja sen jälkeen teemme vielä loput kokeet.

Sähköä 25 prosentissa

Seuraava hyvin merkittävä vaihe OL3:n käyttöönotossa on niin sanottu kriittisyys, jolloin reaktorisydämessä käynnistyvät varsinaiset ydinfissioreaktiot. Samalla uraaniytimien halkaiseminen alkaa tuottaa lämpöä.

Kriittisyys edellyttää kuitenkin erillistä Stuk:n lupaa. Sitä koskevaa hakemusta TVO ei ole vielä jättänyt.

Kriittisyyttä seuraa reaktorin tehon nosto askelittain. Samalla testejä jatketaan koko ajan.

Erilliset hakemukset ja luvat tarvitaan yli viiden sekä yli 30 ja 60 prosentin tehoon. Sähköä aletaan tuottaa, kun tehoa on 25 prosenttia.

– Sitten kytkeydymme ensimmäisen kerran valtakunnan verkkoon, selostaa TVO:n tuotantojohtaja Marjo Mustonen.

Aikataulu on tiukka

Kriittisyyttä seuraava koekäyttövaihe kestää Mustosen mukaan neljä kuukautta.

Sen aikana yksikön tehoa nostetaan ja lasketaan useampaan otteeseen. Eri tehotasoilla edellytetään omia, perusteellisia testejään ja kokeitaan.

Laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortion mukaan OL3 liitetään valtakunnan verkkoon lokakuussa. Säännöllisen sähköntuotannon on määrä alkaa ensi helmikuussa.

Käytännössä kovin paljon mitään ennakoimatonta ei siis saisi tapahtua, jotta aikataulu pitäisi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut